Luku 8.1 (Yläkoulun kotitalous (Opettajan opas))

Minä opettajana

Opettajuus on osa persoonallisuuttasi. Se, millainen olet opettajana on kiinni myös itsestäsi ja siitä, miten opettajuuttasi kehität. Opettajuus kasvaa ja kehittyy vuosien myötä. Kognitiiviset taidot ja sosiaaliset taidot, opetuksen ja oppimisen tietoperusta sekä kokemus omasta hyvinvoinnistasi vaikuttavat siihen, millainen olet opettajana.

Kotitalousopettajan työ on mielenkiintoista asiantuntija- ja ihmissuhdetyötä, joka edellyttää laaja-alaista tietämystä sekä monipuolisia taitoja, erityisesti hyviä yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja, luovuutta ja mielikuvitusta. Työn ytimessä on ymmärrys kodista, kotitalouksista, kotikulttuureista, perheistä, arjen hallinnasta ja erilaisista kotitaloudessa tarvittavista taidoista sekä kyky toteuttaa oppiaineen luonteeseen soveltuvaa pedagogiikkaa.

Kotitalous on ihmisten, kotitalouksien ja koko yhteiskunnan hyvinvointiin vaikuttava oppiaine. Taito- ja taideaineen lisäksi kotitaloutta kuvataan aineeksi, jolla on yhteiskunnallinen ulottuvuus. Sana koti merkitsee useimmille meistä paikkaa, jossa on hyvä ja turvallista olla. Koti on levähdyspaikka arjen kiireen keskellä. Se on paikka, johon me kuulumme ja jossa voimme olla oma itsemme. Kotona eläminen, asuminen, viihtyminen ja harrastaminen edellyttää erilaisia tietoja ja taitoja, joita opetetaan kotitalousopetuksessa. Kotitalousopetuksen tehtävänä on kehittää kestävän ja hyvinvointia edistävän elämäntavan edellyttämiä taitoja ja tietoja.

Monet opettajat ovat kertoneet kiireestä, tiedon määrän lisääntymisestä, erilaisista oppijoista ja kotitaloustaitojen heikkenemisestä. Toisaalta opettajat ovat myös kertoneet, että kotitalousopetus on monella oppilaalle tärkeä oppiaine, ja että oppilaat osaavat etsiä tietoa ja pohtia hyvinvointia sekä kestävää elämäntapaa. Oppituntien vähyys on realismia, joka täytyy tunnustaa, ja opetusta täytyy suunnitella sen mukaisesti. Opetettavia sisältötietoja ja erilaisten oppimistehtävien määrää voi ja saa huoletta vähentää. Kotitalousopetuksen opetussuunnitelmassa tavoitteena olevia taitoja voi harjoitella hyvin erilaisilla oppimistehtävillä, sillä oppiaineen sisällöt on kuvattu melko laaja-alaisesti. Opettajan tulisi opetusta suunnitellessaan pohtia, mitkä hän kokee tärkeiksi opettaviksi ja opittaviksi taidoksi.

Erilaisia ruonvalmistuksen, leivonnan, asumisen ja siivouksen sekä pukeutumisen ja vaatteiden hoidon oppimistehtäviä tulee harjoitella niin yksin kuin yhdessä tehden. Oppilaiden arki erilaisissa kotikulttuureissa rakentuu eri tavoin, ja kotitalousopetuksella on tärkeä tehtävä oppilaan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemisessa.

Arviointi ohjaa opetusta ja oppimista

Perusopetuksen kotitalousopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden tavoitteisiin (OPH 2014) on kiteytetty oppiaineen ydin eli se, mitä pidetään tärkeänä ja arvokkaana opettaa ja oppia.s

Kotitalousopetuksen tavoitteena on parantaa oppilaan käytännön toimintataitoja, yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja sekä tiedonhallintataitoja. Nämä kolme pääryhmää sisältävät yhteensä 13 taitotavoitetta.

Opetusta ja oppimista ohjaa voimakkaasti arviointi. Tätä tutkimustietoa on syytä käyttää hyödyksi ja suunnitella arviointi ensimmäiseksi.

Opettaja arvioi formatiivisesti oppimiselle asettuja tavoitteiden saavuttamista keräämällä arviointitietoa erilaisilla arviointimenetelmillä ja antamalla palautetta oppilaalla. Oppilas arvioi formatiivisesti omaa oppimistaan erilaisilla arviointimenetelmillä. Oppilaat arvioivat myös toistensa oppimista eri menetelmin. Tätä kutsutaan vertaispalautteen antamiseksi ja vastaanottamiseksi. Erilaisia formatiivisen arvioinnin menetelmiä on esitetty omassa luvussaan.

Oppilaan osaamista arvioi opettaja summatiivisesti monipuolisia menetelmiä käyttäen. Erilaisia summatiivisen arvioinnin menetelmiä on esitetty omassa luvussaan.

Aluksi opettajan tulee tunnistaa omat tietonsa, taitonsa ja käsityksensä oppimisen ja osaamisen arvioinnista sekä opetussuunnitelman ohjeistuksista.

Opettajan käyttöteoria

Jokaisella opettajalla on oma ns. käyttöteoria, joka tarkoittaa omaa toimintaa ohjaavia periaatteita, uskomuksia ja teoreettista tietoa.

Käyttöteoria on kokonaisvaltainen käsitys siitä, millainen on hyvä opettaja juurineen ja olettamuksineen. Siihen vaikuttavat opettajan käsitykset ja olettamukset omista arvoistaan, tiedosta, oppimisesta, ihmisestä ja jopa hänen käsityksestään siitä, miksi koulu on olemassa ja mihin opettajaa tarvitaan.

Testaa oma käyttöteoriasi!
  • Miksi olet halunnut kotitalousopettajaksi?
  • Millainen opettaja olet? Mitkä ovat vahvuuksiasi? Mitkä ovat kehitettäviä asioita?
  • Mikä on sinusta kotitalousopetuksessa tärkeintä?
  • Miten kohtaat oppilaita?
  • Mihin opettajaa tarvitaan opetuksessa?
  • Miten tietoja opitaan?
  • Miten taitoja opitaan?
  • Millaisista periaatteista et opetuksessasi tingi? Miten periaatteesi näkyvät käytännössä?
  • Millaisia opetusmenetelmiä käytät? Mitä arviointimenetelmiä käytät?
  • Miten rakennat opetuskerran etenemisen?
  • Miten suunnittelet opetusta ja miten pitkäksi ajaksi teet suunnitelman?
  • Mitkä asiat antavat sinulle voimavaroja ja innostavat opettajana?
  • Mitkä asiat vievät voimavarojasi opettajana?
  • Keiltä olet näitä ajatuksia saanut?

Moniulotteinen opettajan osaaminen kartta (MAP-malli)

Opettajan työssä tarvittavaa laajaa osaamista on koottu yhteen moniulotteisessa opettajan osaamisen prosessimallissa eli MAP-mallissa. Malli kehitettiin Turun yliopiston koordinoimassa ja Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa Opettajankoulutuksen valinnat – ennakoivaa tulevaisuustyötä (2017–2020) -kärkihankkeen tutkimusryhmässä, johon kuului edustajia seitsemästä opettajankoulutusta järjestävästä yliopistosta.

Kuvassa MAP-mallin oikeassa reunassa opettajan vaikutukset oppijoiden tasolla viittaavat siihen, että opettajalla on vaikutusta niin oppilaiden oppimiseen kuin motivaatioon ja hyvinvointiinkin. Mallin kaksisuuntaiset nuolet kuvaavat sitä, että oppijat eivät pelkästään saa opettajilta tietoa yksisuuntaisesti, vaan heidät nähdään aktiivisina toimijoina, jotka vaikuttavat ominaisuuksillaan, aloitteellisuudellaan ja aktiivisella työskentelyllään myös opettajien työskentelyyn oppimistilanteissa.

MAP-mallissa kuvataan opettajan ammatillisia käytäntöjä kolmella eri tasolla, joita ovat yksilön ja ryhmän taso eli luokkahuoneessa yksittäisten oppilaiden ja oppilasryhmien kanssa olevat käytännöt, organisaation taso eli kouluyhteisön tasolla tapahtuva yhteistyö ja käytännöt sekä paikallinen, valtakunnallinen ja globaali taso.

Opettajan osaamisen kartta: Moniulotteinen opettajan osaamisen malli (MAP)

Luokkahuoneen (kotitalousluokan) taso

Yksilön ja ryhmän tasolla oppijoiden oppimista, sitoutumista ja hyvinvointia edistävä toiminta koostuu korkealaatuisesta emotionaalisesta tuesta, tehokkaasta luokkahuoneen organisoinnista sekä konstruktivistisesta oppimiskäsityksestä ja sosiokulttuurisista oppimis- ja opetusmalleista.

Emotionaalinen tuki tarkoittaa opettajan taitoa luoda ja ylläpitää luokassa positiivista ilmapiiriä, sensitiivistä reagointia oppilaiden tarpeisiin sekä taitoa ottaa huomioon oppilaiden kiinnostusten kohteet ja näkökulmat osana opetusta.

Tehokkaassa luokkahuoneorganisaatiossa on kyse opettajan taidosta maksimoida oppimismahdollisuudet asettamalla selkeät käyttäytymisodotukset ja tehokkaat rutiinit sekä toteuttaa ennakoivaa käyttäytymisen hallintaa.

Organisaation (koulun) taso

Organisaation eli koulun tasolla opettajan ammatilliseen vastuuseen kuuluu oppituntien suunnittelu ja valmistelu, yhteistyön tekeminen vanhempien ja kollegoiden kanssa ja itsensä ammatillinen kehittäminen. Opettajan työhön kuuluu myös pedagoginen johtaminen, johon nykyään kuuluu yhä enenevissä määrin toisten opettajien mentorointi ja valmentaminen sekä kouluyhteisön pedagogisen kehittämiseen liittyvä johtaminen.

Paikallinen, kansallinen ja globaali taso

Paikallisella, kansallisella ja globaalilla tasolla viitataan siihen, että opettajien odotetaan valmistavan oppilaat niin paikallisen, kansallisen kuin globaalinkin yhteisön jäseneksi. Tämä tapahtuu esimerkiksi kannustamalla kansalaisosallistumiseen ja edistämällä oppilaiden globaalia osaamista.

Tilannekohtaiset taidot

Tilannekohtaiset taidot on kuvattu MAP-mallissa kolmena ympyränä, jotka ovat havaitseminen, tulkinta ja päätöksenteko. Nämä ovat onnistuneen opetuksen edellytyksiä.

  • Havaitseminen tarkoittaa, että opettajalla on kyky havaita kognitiiviset, sosiaaliset, emotionaaliset ja motivationaaliset merkit ja tapahtumat luokkahuoneessa.
  • Tulkinnalla tarkoitetaan opettajan kykyä tulkita edellä mainittuja luokkahuoneen tapahtumia tietoon perustuen.
  • Päätöksenteolla tarkoitetaan puolestaan opettajan kykyä reagoida luokkahuoneen tapahtumiin ja mukauttaa omaa vuorovaikutustaan.

Osaamisalueet

Opettajan osaamisalueet ovat opetuksen ja oppimisen tietoperusta, kognitiiviset taidot, sosiaaliset taidot, persoonalliset orientaatiot ja ammatillinen hyvinvointi. Osaamisalueet koostuvat kaikki 3–5 eri ulottuvuudesta, jotka kuvaavat laajemmin opettajalta vaadittavaa osaamista käytännön tasolla.

Opettajan arvo-osaaminen

Opettajan arvo-osaaminen alkaa siitä, että opettaja asettaa omia arvojaan, ihanteitaan, arvostuksiaan ja inhimillisesti arvokkaita elämyksiä, kokemuksia sekä tietoja ja taitoja tietoisen ja monipuolisen tarkastelun alle, huomioiden samalla kohderyhmänä olevan 13–16-vuotiaan kehitysvaiheen. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että opettaa pohtii mitä opettaa, miten opettaa ja miten arvioi noudattaen kuitenkin opetussuunnitelmaa. Tärkeää on opettaa vähemmän asioita ajan kanssa kuin paljon asioita kiirehtien. Monipuolisilla oppimistehtävillä voit opettaa useita taitotavoitteita ja sisältötietoja. Tärkeää ei ole valmistaa mahdollisimman paljon tai useita erilaisia leivonnaisia ja ruokalajeja tai tehdä paljon ja erilaisia kirjallisia tehtäviä.

Arvo-osaaminen voi auttaa työssä jaksamisessa ja oman työn merkityksen löytämisessä. Arvo-osaaminen on tärkeä osa opettajan hyvän elämän taitoa. Itse kullakin pitäisi olla selvillä, mikä on itselle tärkeää opettajana ja miten opetettavat asiat suhteutuvat opetussuunnitelman tavoitteisiin, sisältöihin ja arviointiohjeisiin erilaiset oppijat huomioon ottaen. Pohdi sitä, mistä itse motivoidut ja innostut; oppilaatkin motivoituvat ja innostuvat siitä.

Odota