Luku 2.5 (Lukion yhteiskuntaoppi (YH1))

Media vahtii valtaa ja käyttää valtaa

Medialla on useita tehtäviä. Se välittää tietoa kansalaisille, seuraa yhteiskunnallisia asioita ja uutisoi niistä, valvoo ja kritisoi yhteiskunnallista toimintaa, sekä ylläpitää kulttuuriperinteitä.

Medialla tarkoitetaan laajassa merkityksessä viestintää ja tiedotusvälineitä. Perinteiseen mediaan lasketaan joukkotiedotusvälineet, joihin lukeutuvat painettu media eli lehdistö, sekä radio ja televisio. Sosiaalinen media on joukkotiedotuksen uusi muoto.

Median tärkein tehtävä on tiedon välittäminen suurelle joukolle vastaanottajia. Ilman mediaa emme saisi tietoa poliitikkojen päätöksistä emmekä tietäisi, millaisia kansalaisia koskevia päätöksiä on valmisteilla. Toisena tärkeänä tehtävänä on pidetty vallankäytön valvontaa. Ilman mediaa kansalaisten olisi vaikea saada tietoa vallankäyttäjien toiminnasta. Media pyrkii tuomaan julkisuuteen epäkohtia ja vallan väärinkäyttöä. Tämän vuoksi mediaa kutsutaan myös vallan vahtikoiraksi. Koska media saavuttaa suuren määrän yleisöä, välittää merkityksiä ja antaa tilaa erilaisille näkökulmille, sillä on myös merkittävä vallankäyttäjän rooli. Toisaalta median parissa työskentelevät valitsevat, mitä asioita tuodaan esille, ja mitä jätetään kertomatta. Tällä tavalla media käyttää merkittävää valtaa ohjailemalla yhteiskunnallista keskustelua. Tämän vuoksi mediaa kutsutaan myös neljänneksi valtiomahdiksi.

Miksi mediaa analysoidaan?

Viestintä ja kommunikaatio ovat jatkuvasti ympärillämme. Median suuren valta-aseman vuoksi viestinnän ja median sekä journalismin tutkimus on tärkeää. Analyysin kohteina ovat mm. mediatekstit, jolloin tutkitaan esimerkiksi niiden sisältöjä ja vaikutuksia.

Yleisötutkimuksessa analysoidaan vastaanottajien vastaanottotapoja, median vaikutusta vastaanottajiin ja median käyttösyitä sekä vaikutuksia identiteettiin. Myös yhteiskunnan ja viestinnän vuorovaikutusta pyritään analysoimaan. Mediakulttuuri kokonaisuutenaan kuuluu viestinnän tutkimuksen kohteisiin.

Suomessa median toiminta perustuu vahvasti sanan- ja lehdistönvapauteen sekä toimittajan lähdesuojaan. Sananvapaus on vapaan median tärkein toimintaedellytys. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Mediassa ei ole myöskään ennakkosensuuria.

Suomessa joukkoviestintä toimii itsesäätelyperiaatteella. Mediaa valvoo Julkisen sanan neuvosto, joka toisaalta valvoo omaa eettistä toimintaansa, ja toisaalta puolustaa median sananvapautta.

Media seuraa hallituksen infotilaisuutta koronavirustilanteeseen liittyen maaliskuussa 2020.

Media muutoksessa ja murroksessa

Suomi on ollut perinteisesti sanomalehtien maa. Perinteisen painetun lehden lukijat vähenevät kuitenkin jatkuvasti. Sama lehti luetaan nykyisin sähköisessä muodossa internet-versiona. Sanomalehdet sekä muu kaupallinen media on Suomessa muutaman ison mediakonsernin hallussa. Suurin näistä on Sanoma, joka omistaa sekä suurimman päivälehden Helsingin Sanomat että kaupallisen televisiokanavan Nelosen. Mediakonsernit omistavat myös huomattavan määrän maakunta- ja paikallislehtiä.

Suomessa toimii kaupallisen median lisäksi Yleisradio, joka omistaa kolme televisiokanavaa sekä useita radiokanavia. Yleisradio, jonka tehtävät on määritelty laissa, rahoitetaan verorahoilla. Yleisradio toimii eduskunnan alaisuudessa. Lainsäädännöstä vastaa liikenne- ja viestintäministeriö. Yleisradio on julkisen vallan hallinnoima viestintäyritys. Yleisradiolaki linjaa Ylelle julkisen palvelun ohjelmatoiminnan suuntaviivat ja erityistehtävät. Yle ei tavoittele kaupallista voittoa, vaan sen keskeisin tehtävä on tukea kansanvaltaa ja vahvistaa suomalaista kulttuuria, sekä näyttää monipuolinen ja monikulttuurinen kuva maailmasta.

Media ja sen käyttö muuttuu monella tavalla. Radion ja television sekä sanomalehtien aikakaudella olivat median tuottajat ja median käyttäjät erikseen. Kun televisio ja radio lähettivät ohjelmiaan rytmitetysti eri vuorokauden aikoihin, syntyi käsite “prime time”, paras lähetysaika, jolloin suuret yleisöt kerääntyivät ruudun ääreen katsomaan uusia suosikkisarjoja tai päivän pääuutisia.

Median murroksella tarkoitetaan digitalisoitumisen ja internetin myötä tapahtunutta muutosta. Internetin ja sosiaalisen median viihdekäyttö ja median parissa vietetty aika on lisääntynyt, ja erityisesti internetin leviämisen myötä perinteinen media on suuren muutospaineen alla.

Media on toisaalta yhä enemmän riippuvainen erilaisten sivustojen ja julkaisujen käyttäjämääristä ja mainostuloista, jonka vuoksi mediasisällöt muuttuvat viihteellisemmiksi ja faktajournalismi kärsii. Journalismin tulisi olla riippumaton niin poliittisesta kuin taloudellisesta vallasta, ja sen tulisi toimia demokraattisessa yhteiskunnassa riippumattoman tiedon välittäjänä.

Media suodattaa uutisvirtaa.

Onko sosiaalinen media “viides valtiomahti”?

Sosiaalisen median kautta yhä useampi kansalainen pystyy tuottamaan mediaa itse.

Sosiaalisella medialla tarkoitetaan verkkoviestintäympäristöjä, joihin jokaisella on vapaa pääsy sekä kirjoittamaan, lukemaan että kommentoimaan. Sen sovelluksia ovat esimerkiksi blogit, vlogit, Twitter, Facebook ja Instagram. Sosiaalisen median kautta yhä useampi kansalainen on itse tuottamassa mediaa, joka tarkoittaa itseilmaisun ja sananvapauden lisääntymistä. Yhä suurempi osa julkaisuista ja sivuista on vapaassa käytössä ja yhä laajemman yleisön saavutettavissa. Tämä tarkoittaa myös, että mediataidot, kuten lähdekritiikin hallinta sekä faktapohjaisen informaation erottaminen tulevat yhä tärkeämmiksi.

Joukkotiedotusvälineet eivät voi enää määritellä, mitkä asiat tuodaan laajan yleisön tietoon. Sosiaalisessa mediassa asiat leviävät nopeasti ja saavat laajan huomion. Tämä tekee vallankäyttäjien painostamisen mahdolliseksi. Täten sosiaalinen media palvelee parhaimmillaan moniäänistä, pluralistista yhteiskuntaa. Sosiaalista mediaan on kutsuttu jopa viidenneksi valtiomahdiksi. Sosiaalisessa mediassa reagoidaan nopeasti valtamedian toimintaan. Sosiaalisessa mediassa myös erilaiset näkökulmat ja median tulkinnalliset kehykset saavat eri huomion. Sosiaalinen media toimiii myös valtamedian vahtikoirana. Kansalaisjournalismi täydentää ja korjaa valtamediaa reagoiden joskus jopa nopeammin yhteiskunnallisiin tapahtumiin kuin valtamedia.

Moniäänisyyden kääntöpuoli on kuitenkin, että aggressiivisen vihapuheen määrä internetissä on lisääntynyt. Vihapuhe kaventaa sananvapautta ja mielipiteiden moninaisuutta luomalla vihan ja pelon ilmapiiriä, lisäten siten yhteiskunnallista turvattomuutta.

Video

Katso oheinen video filtterikuplien syntymisestä ja niiden ongelmasta:

Yle Triplet: Algoritmit päättävät mitä näet somessa.

Internetin sisältöjä moderoidaan. Tämä tarkoittaa sitä, että eri palvelujen viestejä valvotaan ja keskusteluja ohjaillaan asialliseen suuntaan, jolloin sananvapaus kapenee. Toisaalta taas sosiaalisessa mediassa algoritmit profiloivat käyttäjiä ja kohdentavat heille sisältöjä. Tätä kutsutaan filtterikulpaksi. Käyttäjälle kohdennetaan vain sellaista sisältöjä, joka sopii hänen elämänkatsomukseensa ja ennakkokäsityksiinsä. Tämä johtaa polarisoitumiseen.

Media ja politiikka

Viestinnän välineet vaikuttavat yhteiskuntaan monella tavalla. Toisaalta kansalaisilla on oikeus tietoon sekä vapaaseen pääsyyn tiedon lähteille, toisaalta media ohjailee mielipiteitä ja myös muodostaa uusia mielipiteitä. Media vahvistaa asenteita ja arvoja, sekä muokkaa vastaanottajan todellisuuskuvaa.

Poliitikot ja muut vallanpitäjät tarvitsevat mediaa saadakseen julkisuutta ja näkyvyyttä mielestään keskeisille poliittisille kysymyksille. Vaikeiden päätösten avaaminen vie kuitenkin aikaa, eikä tiedotusvälineillä ole mahdollisuuksia avata pitkiä ja aikaa vieviä päätöksentekovaiheita kovin perusteellisesti. Median välittämä kuva yhteiskunnan vallankäyttäjistä jää helposti pintapuoliseksi, ja politiikkojen toiminta mediassa typistyy pahimmillaan julkisuuspelin hallintaan. Tällöin vallankäyttäjille tärkeintä on hallita julkisuutta, edistää omia asioitaan ja torjua heihin kohdistuvia uhkakuvia.

Uutisvuoto on pitkäikäinen poliittinen ohjelma.

Erityisesti populistipoliitikot ovat hyödyntäneet sosiaalisen median luomia mahdollisuuksia kohdentaa viestiä sellaisille kannattajille, joiden mielipiteisiin vaikuttaminen on kannattavaa ohjailemalla niitä sosiaalisen median mahdollistamia keinoja käyttäen. Populistipuolueet vetoavat tunteisiin ja mielipiteisiin faktan sijaan onnistuen näillä keinoin kasvattamaan kannatustaan. Sosiaalisen median kääntöpuolena on pidetty sitä, että sen suosima sisältö voi loppujen lopuksi heikentää demokratiaa ja riippumatonta mediaa.

  • Median toiminta perustuu sanan- ja lehdistönvapauteen sekä lähdesuojaan.
  • Median toiminta perustuu yhteistyöhön vallanpitäjien kanssa.
  • Julkisen sanan neuvosto valvoo median toimintaa Suomessa.
  • Liikenne- ja viestintäministeriö valvoo median toimintaa Suomessa.
  • Sosiaalinen media palvelee pluralistista yhteiskuntaa.
  • Media ohjailee mielipiteitä ja muodostaa uusia mielipiteitä.
Odota