Luku 3.4 (Lukion fysiikan kertaus (FY9))

Termodynaaminen systeemi ja paine

Keskeiset sisällöt
  • Termodynaaminen systeemi ja tilanmuuttujat
  • Lämpötila, paine ja hydrostaattinen paine
  • Voima vuorovaikutuksen voimakkuuden mittana
  • Lämpölaajeneminen

Termodynamiikan peruskäsitteitä

Lämpötila on arkinen suure, ja sitä voidaan mitata monin menetelmin. Mikroskooppisella tasolla tarkasteltuna aineen lämpötila ilmaisee sen rakenneosien keskimääräisen liike-energian. Lämpötilan tunnus on T ja perusyksikkö on kelvin (K). Toinen yleisesti käytetty yksikkö on celsiusaste (°C), jonka yhteydessä lämpötilan tunnuksena on joissakin lähteissä t. Alin mahdollinen lämpötila, absoluuttinen nollapiste, on 0 K eli 273,15 °C. Yhden kelvinin muutos on myös celsiusasteissa mitattuna yhden asteen suuruinen. Siis 0 °C = 273,15 K​. Laskennallisissa tehtävissä lämpötilan muutoksen voi laskea kummassa tahansa mainitussa yksikössä, mutta absoluuttinen lämpötila esimerkiksi kaasulaskuissa ilmaistaan aina kelvineinä.

Termodynaamiset systeemit

Termodynamiikassa tutkitaan termodynaamisten systeemien tilaa ja tilanmuutoksia makroskooppisella tasolla. Tila määrittyy tilasuureiden, kuten paineen, lämpötilan ja tilavuuden perusteella. Erityyppiset systeemit luokitellaan seuraavasti:

  • Eristetyn systeemin ja ympäristön välillä ei siirry energiaa eikä ainetta.
  • Suljetun systeemin ja ympäristön välillä voi siirtyä energiaa, mutta ei ainetta.
  • Avoimen systeemin ja ympäristön välillä voi siirtyä sekä energiaa että ainetta.

Makro- ja mikrotaso

Lukiofysiikassa termodynamiikan matemaattiset mallit koskevat makrotasoa, mutta on tärkeää ymmärtää myös mikrotaso. Mikrotason tarkastelussa ilmiöt voidaan selittää systeemin rakenneosien, kuten atomien ja molekyylien, käyttäytymisen kannalta. Mikrotason ja makrotason tarkastelut ovat toisilleen rinnakkaiset, joten niitä ei tule sotkea keskenään. Esimerkiksi lämpötila on makroskooppisen systeemin ominaisuus, joka selittyy mikrotasolla rakenneosien lämpöliikkeellä. On siis väärin sanoa esimerkiksi "kaasun molekyylien lämpötila kasvaa." Alla tarkastellaan esimerkkinä tilannetta, jossa ilmapalloon puhalletaan lisää ilmaa.

Lämmön siirtyminen

Lämpötilaerot pyrkivät luonnostaan tasoittumaan siten, että kuumasta siirtyy lämpöenergiaa eli lämpöä kylmään. Energiaa voi siirtyä johtumalla, kulkeutumalla tai säteilemällä.

Lämmön siirtyminen

Tapa

Fysikaalinen tausta

Esimerkki

Johtuminen

Eri lämpötilassa olevien kappaleiden sisäinen lämpöliike tasoittuu, kun energiaa siirtyy aineiden rakenneosien välillä

Lämpöä siirtyy lämmityspatterista käteen, kun käsi on kiinni patterissa

Kuljettuminen

Kuuma aine siirtyy paikasta toiseen

Kaukolämpöjärjestelmässä vesi kuljettaa lämpöä voimalaitoksesta kiinteistöihin

Säteily

  • Kaikki kappaleet säteilevät sähkömagneettisesti.
  • Lämpösäteilyn teho ja keskimääräinen taajuus ovat sitä suuremmat, mitä suurempi on kappaleen lämpötila

Iholla tuntuu lämpöä takan läheisyydessä, vaikka takkaa ei kosketeta

Pohdi

Miten eri lämmön siirtymisen tavat voivat toteutua avoimen, suljetun tai eristetyn systeemin ja ympäristön välillä?

Lämpölaajeneminen

Useimpien aineiden tilavuus muuttuu lämpötilan muuttuessa. Kiinteiden pitkien kappaleiden yhteydessä puhutaan pituuden lämpölaajenemisesta. Lämpölaajeneminen perustuu lämpöliikkeen voimistumiseen, jolloin aineen rakenneosat tarvitsevat enemmän tilaa ympärilleen lämpötilan noustessa. Useiden aineiden pituuden muutos riippuu lineaarisesti lämpötilan muutoksesta. Pituuden lämpölaajenemisen malli on seuraava:

l = l 0 + l 0 α Δ T

Kaavassa  l pituus loppulämpötilassa,  l 0 on pituus alkulämpötilassa,  α on pituuden lämpötilakerroin ja  Δ T lämpötilan muutos. Kertoimet löytyvät taulukkokirjasta.

Kiinteän kappaleen tilavuuden lämpölaajenemista voidaan tarkastella siten, että kappaleen pituus, leveys ja korkeus laajenevat pituuden lämpölaajenemiskertoimen mukaisesti. Toisaalta laajeneminen on myös lineaarista, ja sille on malli:

V = V 0 + V 0 γ Δ T

Kaavassa  V on tilavuus loppulämpötilassa,  V 0 tilavuus alkulämpötilassa,  γ tilavuuden lämpötilakerroin ja  Δ T lämpötilan muutos. Nesteille kertoimet on annettu lämpötilassa 20 °​C. Veden lämpölaajenemista voidaan tarkastella lämpölaajenemisen kaavalla, kun lämpötila poikkeaa muutamia asteita edellä mainitusta lämpötilasta. Jos veden lämpötila muuttuu kymmeniä asteita, lämpölaajenemisen lineaarinen malli ei päde tarkasti. Kun lämpötilan muutokset ovat suuria, veden tilavuuden muutos lasketaan käyttäen taulukkoa veden tiheyksistä eri lämpötiloissa.

Paine

Paine  p on suure, joka ilmaisee voiman  F puristusvaikutuksen pinta-alalle A .

p = F A

Paineen perusyksikkö on pascal (Pa), mutta paineelle on lisäyksiköitä, joista baari (bar) on käytössä monissa tilanteissa. Yksi pascal on arkielämässä hyvin pieni paine. Yksi baari on 100 000 pascalia, joka on likimäärin ilmanpaineen suuruinen. Ilmakehän normaalipaineen suuruinen yksikkö taas on atm.

Painetta voidaan tarkastella niin kiinteiden, nesteiden kuin kaasujen tapauksessa. Taulukkoon on koottu olennaiset seikat näistä.

Paineita eri tilanteissa

Tilanne

Keskeiset huomiot

Matemaattinen malli

Tasaisen pinnan päällä olevan kappaleen pintaan kohdistama paine

  • Paineen aiheuttaa pinnan tukivoima, joka on tällaisessa tilanteessa painon suuruinen

N = G = m g

p = N A = m g A

  • A  on pinta-ala
  • m  kappaleen massa
  • g = 9 , 81   m / s 2

Kaasun paine ja ilmanpaine

  • Kaasun rakenneosat (molekyylit ja atomit) ovat jatkuvassa liikkeessä ja törmäilevät kaasua rajaaviin pintoihin
  • Kaasussa paine vaikuttaa joka suuntaan
  • Ilmanpaine syntyy tarkastelukohdan yläpuolella olevan ilmakerroksen painosta
  • Normaali ilmanpaine (taulukkokirja)

p 0 = 101 325   P a

  • Kaasun paine noudattaa ideaalikaasun tilanyhtälöä

Nesteen aiheuttama paine (hydrostaattinen paine)

  • Paine syntyy tarkastelukohdan yläpuolella olevan nestekerroksen painosta
  • Vaikuttaa joka suuntaan
  • Yhdistyy kokonaispaineeksi nesteen yläpuolella vaikuttavan ilmanpaineen kanssa

p h = ρ g h

  • ρ  on nesteen tiheys
  • g = 9 , 81   m / s 2
  • h  nestekerroksen korkeus
  • Kokonaispaine on

p kok = p 0 + p h

Yli- tai alipaine

  • Systeemin paineen ja ympäristön paineen erotus (itseisarvo)
  • Paine-ero aiheuttaa kokonaisvoiman systeemin ja ympäristön rajapintaan
  • Paine-erot pyrkivät tasoittumaan, jos se vain on mahdollista
  • Paine-ero voi saada aikaan liikettä, jota voidaan käyttää erilaisissa sovelluksissa
  • Kaasu tekee työtä, jota voidaan muuttaa mekaaniseksi energiaksi (luku 3.6)

Δ p = | p systeemi p 0 |

  • Δ p  on yli- tai alipaine
  • p 0  ympäristön paine
  • Paine-eron aiheuttama voima on

F = Δ p A

Lisätietoa oppikirjoissa

Esimerkkejä

Esimerkki 1

Kaksi keskenään samanlaista jääpalaa otettiin pakastimesta ja asetettiin huoneenlämpöisille alustoille. Ohessa on video tilanteesta sekä vastaava tilanne kuvattuna lämpökameralla. Selitä, miksi jääpalat käyttäytyvät eri tavoin.

Esimerkin 1 ratkaisu

Alustat siirtävät lämpöä eri tavalla jääpaloihin. Jääpala sulaa alustalla, josta johtuu lämpöä jääpalaan. Alusta on huoneen lämpötilassa, ja sillä on korkeampi lämpötila kuin jääpalalla. Jääpalan vastaanottama lämpö sulattaa sitä.

Toinen alusta on eriste. Lämpöä siirtyy huonosti alustasta jääpalaan. Koska lämpöä siirtyy vain vähän, ei jääpala myöskään sula.

Eristeen lämpötila ei muutu, mikä nähdään lämpökamerakuvassa. Lämpöä johtava alusta viilenee sulamisveden vaikutuksesta. Tämä näkyy alustan erilaisena värityksenä lämpökamerakuvassa.​

Esimerkki 2

  1. Sylinterin muotoisen ruostumattomasta teräksestä valmistetun vesisäiliön korkeus on 1,55 m ja pohjan halkaisija 0,620 m. Lukemat on mitattu 11,0 °C:n lämpötilassa. Paljonko säiliöön mahtuu 80,0-asteista vettä?
  2. Säiliö täytettiin aivan täyteen 80-asteista vettä. Säiliö ja vesi jäähtyvät hiljalleen 22 °C:n lämpötilaan. Valuuko vettä yli, vai mahtuuko säiliöön lisää vettä? Paljonko?
Esimerkin 2 ratkaisu

a. On selvitettävä säiliön tilavuus 80-asteisena. Teräksen lämpölaajenemiskerroin on 12⋅10-6 1/K. Sylinterin muotoisen säiliön tilavuus saadaan laskemalla π r 2 h , missä  r on pohjaympyrän säde ja  h sylinterin korkeus. Lasketaan nämä 80,0 asteessa (eli lämpötilan muutos on 69,0 astetta):

r = r 0 + r 0 α Δ T = 0 , 310  m + 0 , 310  m 12 10 6 1 / K 69  K = 0 , 3102566  m 0 , 310257  m

h = h 0 + h 0 α Δ T = 1 , 55  m + 1 , 55  m 12 10 6 1 / K 69 K = 1 , 551283  m 1 , 55128  m

Lasketaan tilavuus näillä arvoilla:

V = π r 2 h = π ( 0 , 310257  m ) 2 1 , 55128  m = 0 , 469119 m 3 0 , 469  m 3

Säiliöön mahtuu siis noin 469 litraa vettä.

Vastaus: noin 469 litraa

b. Sekä säiliö että vesi kutistuvat lämpötilan laskiessa. Lasketaan ensin säiliön tilavuus 22 asteen lämpötilassa. A-kohdan tavoin saadaan

V = π r 2 h = π ( 0 , 310  m + 0 , 310  m 12 10 6 11  K ) 2 ( 1 , 55  m + 1 , 55  m 12 10 6 11  K ) = 0 , 46814 m 3 0 , 4681 m 3

Veden tilavuuden muutos saadaan selvitettyä tarkemmin käyttämällä veden tiheyden taulukkoarvoja eri lämpötiloissa. 80,0-asteisen veden massan saa laskemalla

m = ρ 80 V 80 ,

missä V80 on 80,0-asteisen veden tilavuus (siis a-kohdassa laskettu säiliön tilavuus). Veden massa ei muutu sen jäähtyessä. Lasketaan siis, paljonko sama massa vie tilaa 22 asteessa:

V 22 = m ρ 22 = ρ 80 V 80 ρ 22 = 0 , 97181  kg / l 469 , 12  l 0 , 99778  kg / l = 456 , 90 l 456 , 9 l

Säiliön koko on siis nyt noin 468,1 litraa ja siellä on noin 456,9 litraa vettä.

Säiliöön mahtuu lisää vettä noin

468 , 1  l 456 , 9  l = 11 , 2  l 11  l

Vastaus: noin 11 litraa

Esimerkki 3

Kaksi lääkeruiskua on täytetty vedellä ja yhdistetty tiiviillä letkulla. Suuremman ruiskun halkaisija on 31 mm ja pienemmän 14 mm.

  1. Molempien ruiskujen mäntiä puristetaan yhtä aikaa niin, että ne pysyvät paikallaan. Kumpaan mäntään tulee kohdistaa suurempi voima?
  2. Pienemmän ruiskun mäntään kohdistettava voima on 35 N. Kuinka suurella voimalla tällöin tulee puristaa suurempaa, jotta se pysyy paikallaan?
Esimerkin 3 ratkaisu

a. Lääkeruiskuja yhdistävässä letkussa vallitsee vakiopaine. Paineen  p määritelmän mukaan p = F A , missä  F on voima ja  A pinta-ala. Kun männän pinta-ala suurenee, tarvitaan saman paineen tuottamiseksi isompi voima, koska voiman ja pinta-alan suhde on vakio. Isomman männän pintaan kohdistetaan suurempi voima.

b. Paineen määritelmästä seuraa

p = F 1 A 1 = F 2 A 2

F 1 = F 2 A 1 A 2

Männät ovat ympyrän muotoisia

A = π r 2 = π ( d 2 ) 2

F 1 = F 2 π ( d 1 2 ) 2 π ( d 2 2 ) 2

F 1 = F 2 d 1 2 d 2 2

F 2 = 35   N
​​ d 1 = 31   m m
d 2 = 14   m m

Huom. yhtälössä pinta-alan yksiköt kumoavat toisensa, joten pinta-alaa laskettaessa pituutta ei ole välttämätöntä ilmoittaa yksikössä metri. Tällainen tilanne esiintyy, kun yhtälö muodostuu kahdesta identtisestä lausekkeesta, jotka tässä tilanteessa ovat p = F A .

F 1 = 171,607   N 170   N

Keskeiset tehtävät

Maapallon valtameret lämpenevät ilmastonmuutoksen seurauksena. Tämä aiheuttaa merenpinnan nousua, joka 2000-luvulla on ollut suuruudeltaan noin 3 millimetriä vuodessa. Yksi syy merenpinnan nousuun on veden lämpölaajeneminen.

Merien vuodessa keräämän lämpömäärän on arvioitu olevan noin 1,3 ⋅ 1022 J. Kuinka paljon merien keskimääräinen lämpötila kohoaa vuodessa? Entä kuinka suuri on lämpölaajenemisen aiheuttama merenpinnan korkeuden muutos vuodessa? Meriveden ominaisuudet riippuvat paineesta, lämpötilasta sekä suolapitoisuudesta, joten käytetään taulukossa 3. A annettuja, keskiarvoistettuja arvoja.

Aineisto
3.A Taulukko: Tehtävässä tarvittavien suureiden keskimääräisiä arvoja

Vastaa huolellisesti ja tarkista ratkaisusi täältä (tehtävä 3). 

Tarkastele tavallisella kameralla ja lämpökameralla otettuja kuvia 2.A, 2.B ja 2.C ja tee niiden avulla tehtävät a–c.

Aineisto
2.A Kuva: Tapaus A
2.B Kuva: Tapaus B
2.C Kuva: Tapaus C

  1. Kuvassa 2.A henkilö pitää sormiaan eri materiaalia olevien kappaleiden päällä. Mihin lämmönsiirtymistapaan kuva liittyy? Miksi vasemmanpuoleinen kappale on lämmennyt eri tavalla kuin oikeanpuoleinen? (5 p.)
  2. Kuvassa 2.B astiassa olevaan kirkkaaseen veteen on upotettu toinen astia, jossa on punaiseksi värjättyä vettä. Mihin lämmönsiirtymistapaan kuva liittyy? Mitä voit päätellä kirkkaan ja punaisen veden lämpötiloista? Miksi värjätty vesi muodostaa kerroksen kirkkaan veden päälle? (5 p.)
  3. Kuvassa 2.C henkilö ottaa itsestään kuvan ikkunalasin heijastuksesta ensin tavallisella kameralla ja sitten lämpökameralla. Mihin lämmönsiirtymistapaan kuva liittyy? Miksi henkilö näkyy tässä lämpökamerakuvassa? (5 p.)

Vastaa huolellisesti ja tarkista ratkaisusi täältä (tehtävä 2).

Odota