Chapter 2.1 (Digiopas)

Tekoälyn määritelmä

Tekoälyllä (lyhenne AI, englanniksi Artificial Intelligence) tarkoitetaan konepohjaisia järjestelmiä, jotka pystyvät ihmisen määrittelemien tavoitteiden perusteella tekemään ennusteita, suosituksia tai päätöksiä, jotka vaikuttavat todellisiin tai virtuaalisiin ympäristöihin. 

Tekoälyyn liittyy useita eri osa-alueita ja lähestymistapoja, ja se kattaa laajan kirjon sovelluksia. Tärkeitä käsitteitä tekoälyssä ovat muun muassa koneoppiminen (machine learning), syväoppiminen (deep learning), luonnollisen kielen käsittely (natural language processing), tietojenkäsittelyn näkökulmasta esitetyt ongelmat, heuristiikat ja monimutkaiset algoritmit.

Lyhyesti sanottuna tekoäly pyrkii saamaan aikaan koneita, jotka voivat:

  1. Oppia: Kyky parantaa suorituskykyään kokemuksen kautta.
  2. Päätellä: Kyky tehdä järkeviä päätelmiä ja ratkaisuja perustuen saatavilla oleviin tietoihin.
  3. Adaptoida: Kyky sopeutua ja reagoida muuttuviin olosuhteisiin.

Esimerkki: Auto, jonka tutka varoittaa edellä olevasta autosta, ei ole tekoälyä sisältävä kone. Mutta robotti-imuri, joka tutkii ensin huoneiston ja tekee keräämänsä tiedon perusteella siivoussuunnitelman, on tekoälyllä varustettu laite.

Tekoälyllä on laaja kirjo sovelluksia, mukaan lukien ääni- ja kuvantunnistus, luonnollisen kielen käsittely, robotiikka, pelisuunnittelu, terveydenhuolto, liikenne, turvallisuus, taloustieteet ja monet muut alat.

On tärkeää huomata, että tekoäly ei ole yksi tietty tekniikka tai menetelmä, vaan se kattaa monia erilaisia lähestymistapoja ja tekniikoita. Tekoälyn sovellukset vaihtelevat yksinkertaisista tehtävistä kuten kasvojentunnistuksesta monimutkaisempiin tehtäviin kuten itseohjautuvien autojen ohjaamiseen.

Ks. Ylen videot.

Tekoälyä hyödynnetään esimerkiksi asiakaspalvelussa tekoälyyn pohjautuvien robottien avulla.

Hakukoneen (esim. Google) ja tekoälyn erot

Hakukoneella (esim. Google) ja tekoälyn kielimalleilla on aiemmin ollut iso ero, mutta nyt tekoälyohjelmiin on tullut myös hakutoiminto.

  • Hakukone etsii pääsääntöisesti sivustoja.
  • Tekoälysovellukset ovat yleensä kielimalleja käyttäviä ohjelmia. Ne etsivät valtavasta määrästä aineistoja tietoja, yhdistävät niitä ja tarjoavat tiedon valmiiksi muotoiltuna. 
  • Perplexity AI on tavallaan tekoälyn ja hakukoneen yhdistelmä, joka etsii vastauksia käyttäjän kysymyksiin reaaliaikaisesti eri puolilta verkkoa.
  • ChatGPT:n maksullinen versio yhdistää tekoälyyn hakuominaisuudet. Se hakee tietoa ja ilmoittaa lähteet sekä tuottaa samalla kielimallin mukaista tekstiä (ks. oheinen kuva).
ChatGPT:n maksulliselle versiolle on annettu hakukehote "Peltosirkun tilanne Suomessa".  Ohjelma kertoo myös käyttämänsä lähteet.

Yleisimpiä tekoälyä käyttäviä ohjelmia

  1. Puheentunnistusohjelmat: Nämä ohjelmat käyttävät tekoälytekniikoita tunnistaakseen ja tulkitakseen puhuttua kieltä. Ne voivat esimerkiksi muuttaa puheen tekstiksi tai tunnistaa puhujan ääniohjeita. 
    • Elevenlabs – Tekoälypohjainen palvelu, joka muuttaa tekstin puheeksi (toimii myös suomeksi).
  2. Konekäännössovellukset: Tekoälylliset konekäännössovellukset kykenevät kääntämään tekstiä automaattisesti yhdestä kielestä toiseen ilman ihmisen väliintuloa. Näitä sovelluksia käytetään laajasti esimerkiksi verkkosivujen kääntämiseen tai kansainvälisten asioiden hoitamiseen. 
    • Grammarly.com – Tekoälypohjainen työkalu, joka tekee tekstin paremmaksi.
  3. Kuvantunnistusohjelmat: Nämä ohjelmat hyödyntävät tekoälyä tunnistaakseen ja analysoidakseen kuvia. Ne voivat esimerkiksi tunnistaa esineitä, ihmisiä tai eläimiä kuvista. Kuvantunnistusohjelmia käytetään esimerkiksi turvakameroissa, lääketieteessä ja automaattisessa ajoneuvojen havainnoinnissa.
  4. "Suosittelujärjestelmät" (recommendation systems): Nämä ohjelmat käyttävät tekoälytekniikoita analysoidakseen käyttäjän mieltymyksiin perustuen tietoja eri tuotteista tai palveluista. Ne tuottavat sitten henkilökohtaisia suosituksia, jotka auttavat käyttäjiä löytämään heille sopivia vaihtoehtoja esimerkiksi musiikin, elokuvien tai ostosten osalta. 
  5. Chatbotit: Tekoälylliset chatbotit (esim. OpiqGPT, ChatGPT, Bing/Copilot, Google/Gemini) ovat ohjelmia, jotka kykenevät kommunikoimaan ihmisten kanssa luonnollisella kielellä. Ne voivat vastata kysymyksiin, antaa neuvoja ja tarjota asiakaspalvelua eri aloilla, kuten verkkokaupoissa tai pankkipalveluissa.
  6. Kuvan luominen ja muokkaaminen: Dall-e, Canva Pro, MidjourneyPlayground
  7. Sisällöntuotto: Scalenut, copy.ai ja Scribe ovat esimerkkejä tekoälypohjaisista sisällöntuottajista – ei kannattane siis antaa kotitehtäväksi esim. englanninkielistä kirjoitelmaa.
  8. Videon teko-ohjelmia: Esim. Invideo AI pystyy tekemään jopa uskomattoman hienoja videoita minuutissa. Ks. myös OpenAI:n Sora-työkalun esittelyvideo.
  9. Monia ammattilaisten käyttämiä ohjelmia
    • Koodausta auttavia ohjelmia 
    • Markkinointia auttavia ohjelmia 
    • Pelintekoa avustavia ohjelmia 
    • Ennusteita tekeviä ohjelmia (mm. pörssikurssit) 
    • Terveydenhuoltoa avustavat ohjelmat

Lähde: Faktabaari ja ChatGPT

Päivittyvä lista sovelluksista

AI Educator

Mitä tekoälystä pitäisi tietää?

Jokaisen pitäisi ymmärtää, mitä tekoäly on, miten siihen pitää suhtautua ja miten sitä voi käyttää (tekoälylukutaito). 

Faktabaari on julkaissut oppaan, jossa on tiivistetty hyvin asiat, joita jokaisen kansalaisen pitäisi tietää tekoälystä.

NVIDIA Canvas -ohjelmalla voi maalata realistisen näköisiä maisemia yksinkertaisilla hiiren liikkeillä. Vasemmalla käyttäjä maalaa yksinkertaisia väripintoja, oikealla näkyy ohjelman rakentama lopullinen kuva reaaliajassa.
  • Mistä tiedät, että kuva tai video on aito? 
    • Jos kuva tai video herättää voimakkaan tunnereaktion, tarkasta huolella, onko kuva tai video aito. Tarkista esimerkiksi, ovatko puhujan suun liikkeet ja ääni yhtäaikaiset, luonnolliset. 
  • Usein tekoälyä käyttävä ohjelma tuottaa virheellistä tai ainakin vääristävää tietoa. 

Mitkä ovat tekoälyn suurimmat ongelmat?

  1. Kaikki tekoälysovellukset eivät noudata EU:n tietosuojavaatimuksia. → Huolimaton käyttö voi aiheuttaa henkilökohtaisten tietojen vuotamista ulkopuolisille.
  2. Botit ohjaavat mm. somea monin eri tavoin. Ne vaikuttavat esimerkiksi somepalvelujen algoritmeihin tuottamalla suuria määriä katselukertoja. → Algoritmi erehtyy pitämään kohteena olevia julkaisuja suosittuina. → Somepalvelu näyttää niitä yhä enemmän. → Miljoonat ihmiset ympäri maailmaa näkevät somepäivityksiä, joiden näkyvyyttä on tarkoituksellisesti ohjattu bottien avulla. → Meidän mielipiteisiimme voidaan vaikuttaa globaalisti ja nopeasti. (Ks. Harto Pönkän artikkeli).
  3. Tekoälyjen käyttämä materiaali on hyvin harvoin valikoitua. → Tekoälyn tuottamaan tietoon ei voi luottaa. Tekoäly ei osaa ottaa kantaa, onko sen tarjoama tieto totta. 
  4. Tekoälyn avulla voi tuottaa hyvin paljon negatiivisia asioita, kuten videoita (syväväärennökset, deepfake), joiden alkuperää on lähes mahdoton tietää. 
  5. On tärkeä ymmärtää, että tekoälyn käyttö vaikuttaa ihmisten mielipiteisiin ja osaamiseen. Uhkia ovat mm. virheellisen tiedon muuttuminen yleiseksi mielipiteeksi, hybridivaikuttaminen, automaattinen sensurointi ja valesisältöjen hyväksyminen totuutena (ks. Ylen Deepfake-video). Lukiolaisen onkin entistä tärkeämpää osata kriittistä ajattelua.

Tekoälyn sovelluksia sallittavuuden perusteella

  1. Kielletyt käyttökohteet: esim. oppilaiden seuranta kasvojen tunnistusohjelmalla valvontakamerassa.
  2. Korkean riskin käyttökohteet: esim. opiskelijavalinta, koearviointi, ihmisten henkilökohtaisten tietojen käyttäminen. On ymmärrettävä, että tekoälyohjelmaan tiedon syöttäminen on tiedon julkistamista. Päätöksen tekoa ei saa siirtää tekoälylle, mutta tekoälyä voi käyttää päätöksenteon tukena, esim. analytiikkaa/visualisointia.
  3. Suuren massan vähäriskiset käyttökohteet: esim. asiakaspalvelubotti.
  4. Opettaja voi määritellä, miten tekoälyä voi tehtävän suorittamisessa käyttää:
    1. Kielletty (pitää miettiä jo etukäteen, miten kieltoa voi valvoa ja mitä siitä kiinnijäämisestä seuraa)
    2. Sallittu tiedonhaussa jne. Lähde on mainittava. (Tekoälypohjaisia sovelluksia ei yleensä merkitä lähdeviitteeksi, sillä ne ovat ideoinnin ja kirjoittamisen työkaluja, eivät faktapohjaisia tiedonlähteitä.) Jos kuitenkin on tarpeen viitata tekoälyn tuottamaan tekstiin, koska se on työsi kannalta olennaista ja haluat esimerkiksi korostaa tekoälyn tuottamaa tekstiä, käytä seuraavaa viittaustapaa:
      ​OpenAI. (2023). ChatGPT (Mar 14 version) [Large language model]. https://chat.openai.com/chat
    3. Sallittu kokonaan.

Mitä pitää huomioida käyttäessäsi tekoälyä?

  • Vastuu: Tekijä on aina vastuussa omasta teoksestaan.
  • Tieto: Tekoälyjärjestelmät ovat vain ohjelmia ja niillä on rajoituksia, tekoälyllä ei ole sisällöllistä osaamista tai ymmärrystä. Ole tietoinen näistä rajoituksista, jotta osaat arvioida tekoälyn käytön sopivuutta eri tilanteissa.
  • Onko tuloksen oikeellisuudella väliä? Jos vastaus on ei, voit käyttää tekoälyä huoletta. Jos vastaus on kyllä, mieti, onko sinulla asiantuntemusta tuloksen tarkistamiseen. Mikäli sinulla ei ole riittävää osaamista, et voi käyttää tekoälyä.
  • Eettiset periaatteet: Noudata yleisiä eettisiä periaatteita, kuten oikeudenmukaisuutta, tasapuolisuutta ja kunnioitusta muita opiskelijoita ja opettajia kohtaan. (Lähde: Arene ja Tavastia)
  • Älä riko tekijäinoikeuksia!
    1. Huolehdi, että sinulla on oikeus käyttää materiaalia syötteenä. Kaikki syöte päätyy tekoälyohjelmien käyttöön ja siten se voi päätyä ulkopuolisten käyttöön.
    2. Ei ole vielä oikeustapauksia, jossa esim. tekoälyn tuottaman kuvan tekijäinoikeutta olisi ratkaistu. Ole siis varovainen!
Please wait