Vuorokausirytmi
Arjen rytmittäminen on olennainen osa terveyskäyttäytymistä. Ihmisen vuorokausirytmiä säätelee niin sanottu sisäinen kello, joka toimii 24 tunnin rytmissä säädellen elimistön vireystilaa sekä tarvetta lepoon. Tätä sisäistä kelloa säätelee esimerkiksi valo. Kun valo vähenee, aivot alkavat tuottaa melatoniinihormonia, joka saa tuntemaan ihmisen väsyneeksi. Vastaavasti aamulla valon lisääntyessä ihmisen vireystila kasvaa.
Suomessa kaamoksen aikaan on hyvin pimeää, jolloin auringonvalo ei pääse säätelemään ihmisen vuorokausirytmiä. Tämän takia markkinoille on tullut esimerkiksi herätysvaloja ja kirkasvalolamppuja, joiden tavoitteena on mukailla auringonvaloa.
Arjen rytmitys
Arkirytmillä tarkoitetaan arjen kokonaisuutta, mikä koostuu opiskelun, työn, vapaa-ajan, ruokailun, liikkumisen ja levon rytmityksestä. Jotta ihminen jaksaa toimia arjessaan, on tärkeää, että rasitus ja lepo ovat tasapainossa. Esimerkiksi opiskelu ja työskentely onnistuu parhaiten silloin kun takana on hyvin nukuttu yöuni ja ravitseva aamupala. Riittävä uni on tärkeää, koska unen aikana kerätään voimia ja energiaa seuraavaan päivään.
Myös vapaa-ajan viettäminen on tärkeä osa arkirytmiä. Vapaa-aikaan voi sisältyä sekä aktiivista toimintaa (esim. liikuntaharrastus) sekä rauhoittavaa tekemistä (esim. kirjan lukeminen). Vapaa-aika tasapainottaa arkea niin, että ihminen jaksaa taas käydä töissä tai koulussa. Vapaa-ajan toiminnot voivat myös edistää monin tavoin ihmisen terveyttä. Esimerkiksi jalkapalloharrastus voi edistää kestävyyskuntoa, tuoda iloa ja onnistumisen kokemuksia sekä mahdollistaa kavereiden kanssa ajan viettämisen.
Yläkoululaisella arjen rytmityksestä vastaavat huoltajat. Heidän tehtävänsä on määrittää lapselle esimerkiksi ruokailu-, kotiintulo- ja nukkumaanmenoajat. Sitä mukaa, kun nuori oppii itse huolehtimaan arkirytmistään, voi hän saada enemmän vastuuta arkirytminsä huolehtimisesta. Säännöllisiä arjen rytmittäjiä ovat myös koulu ja harrastukset. Koulun lukujärjestys määrittelee, milloin oppilaan on tultava kouluun, milloin hän palautuu oppitunneistaan välitunneilla ja milloin hän saa ravintoa kouluruokailussa. Vastaavasti harrastukset voivat tuoda rytmitystä arkeen. Esimerkiksi musiikki- tai urheiluharrastuksen harjoitusajat voivat määritellä vapaa-ajan rytmittämistä. Harrastusten kanssa on tärkeää huomioida esimerkiksi, miten sovittaa ruokailuajat, läksyjen teon ja nukkumaanmenoajan harrastuksen aikatauluihin sopiviksi.
Ateriarytmi
Jaksamisen kannalta on tärkeää, että ihminen saa säännöllisesti ravintoa. Ruoka sisältää energiaa ja ravintoaineita, jotka mahdollistavat elimistön toimintojen toimimisen ja vireystilan säilymisen. Ateriarytmillä tarkoitetaan riittävää syömistä säännöllisesti. Myös säännöllinen ja riittävä veden juominen on tärkeää. Terveellinen ateriarytmi koostuu viidestä päivän ateriasta: aamupalasta, lounaasta, välipalasta, päivällisestä sekä iltapalasta.
Ihmisen tulisi syödä 3–4 tunnin välein, jotta aivot saisivat riittävästi energiaa ja esimerkiksi oppiminen ja työskentely sujuisi parhaiten. Säännöllinen ateriarytmi mahdollistaakin hyvän suorituskyvyn ja vireystason ylläpitämisen. On kuitenkin huomioitava, että jatkuva napostelu ei ole terveydelle edullista. Napostelu kertookin usein siitä, että ateriarytmiin kuuluvat pääateriat eivät ole olleet riittäviä.
Istumisen ja ruutuajan vähentäminen
Pitkäkestoinen istuminen on epäedullista terveydelle. Tämän takia olisi tärkeää, että pitkäkestoista istumista tauotettaisiin niin koulussa kuin vapaa-ajalla. Esimerkiksi oppituntien aikaisen istumisen vähentäminen edistää koululaisen vireystilaa ja oppimista.
Ruutuaika eli aika esimerkiksi tietokoneella tai kännykällä voi rikkoa arkirytmiä. Viestien lukeminen ja videoiden katselu voi viedä yllättävänkin suuren ajan nuoren päivästä, jolloin läksyjen tekeminen ja jopa ruokailu voivat viivästyä. Puhelimella vietetty aika viivästyttää usein myös nukahtamista iltaisin, jolloin yöuni jää palautumisen kannalta liian lyhyeksi.
Tehtäviä
| Älylaitteen, tietokoneen, tv:n tai pelikonsolin parissa vietetty aika. |
| Syöminen säännöllisesti 3–4 tunnin välein. |
| Koostuu opiskelun, työn, vapaa-ajan, ruokailun, liikkumisen ja levon rytmityksestä. |
| Hormoni, joka saa ihmisen tuntemaan itsensä väsyneeksi ja helpottaa nukahtamista. |
| Aivojen mekanismi, joka säätelee ihmisen vuorokausirytmiä |
Tiivistelmä
- Arkirytmillä tarkoitetaan arjen kokonaisuutta, mikä koostuu opiskelun, työn, vapaa-ajan, ruokailun, liikkumisen ja levon rytmityksestä.
- Valon määrä säätelee ihmisen vuorokausirytmiä.
- Ateriarytmi mahdollistaa säännöllisen energian saannin ja jaksamisen.
- Palvelun tarjoaa e-Oppi Oy ja Star Cloud OÜ