Luku 2.1 (Lukion Fysiikka (FY6))

Sähkön tuottaminen

Keskeisiä kysymyksiä

  • Mitkä ovat sähkön lähteet?
  • Mitä vaikutuksia sähköllä on ja miten niitä hyödynnetään?
  • Miten lasketaan laitteen sähköteho?

Sähkön lähteet

Sähkön yleistyminen on perustavanlaatuisesti muuttanut yhteiskuntaa. Sähkö on peräisin voimalaitoksista, joissa luonnon energianlähteistä vapautetaan energiaa ihmisen käyttöön. Energia muunnetaan turbiinin pyörimisliikkeeksi ja generaattorissa sähkönä siirrettäväksi. Sähköä generaattorin avulla tuottavat yleisimmät voimalaitostyypit ovat ydinvoimala, vesivoimala, tuulivoimala ja erilaiset lämpövoimalat. Generaattorissa tuotetaan vaihtojännitettä, joka synnyttää vaihtovirran. Myös aurinkovoimalat tuottavat sähköä, mutta niiden sähköntuotanto perustuu Auringon säteilyenergian muuntamiseen suoraan sähköksi ilman generaattoria.

Voimalaitokset on yhdistetty sähkönjakeluverkkoihin. Niillä energia saadaan siirrettyä sähkönä yhteiskunnan käyttöön. Voimalaitoksissa tuotettu sähkö saadaan kotitalouksissa käyttöön verkkopistokkeista, joiden tehollinen jännite on 230 V.

Kaikkia sähkölaitteita ei tarvitse kytkeä verkkojännitteeseen. Sähkön lähteenä voi olla sen sijaan esimerkiksi akku tai paristo. Ne tuottavat tasajännitteen ja tasavirran. Akussa ja paristossa on positiivisen varauksen puoli (anodi) ja negatiivisen varauksen puoli (katodi). Paristo- ja akkutyypistä riippuu, mitä materiaalia anodi ja katodi ovat. Sekä paristo että akku sisältävät ympäristölle haitallisia aineita, joten ne kierrätetään ongelmajätteenä.

Jännitteen syntyminen akussa ja paristossa perustuu kemiallisiin hapetus–pelkistys-reaktioihin. Kemiallista energiaa muunnetaan laitteissa muihin muotoihin sähkövirran välityksellä. Paristosta poiketen akku voidaan ladata, jolloin sen kemiallinen energiavaranto palautetaan.

Aurinkokenno muuntaa valon hiukkasten energiaa varauksellisten hiukkasten sähköenergiaksi. Fotoni eli valohiukkanen osuu aurinkokennon pintaan irrottaen siitä elektronin. Aurinkokenno rakennetaan puolijohteesta siten, että vapautuneet elektronit liikkuvat vain yhteen suuntaan. Syntyy tasajännite ja tasavirtaa. Pii on aurinkokennojen yleisin puolijohdemateriaali. Energiantuotannon lisäksi aurinkokennoja käyttävät monenlaiset laitteet, niin avaruusluotaimet kuin taskulaskimetkin. Aurinkokennon taustalla olevaan valosähköiseen ilmiöön tutustutaan tarkemmin oppimateriaalissa FY8: Aine, säteily ja kvantittuminen.

Sähköautojen määrä Suomessa

Sähköautojen lukumäärä liikenteessä yleistyy vuosittain. Ohessa on kaavio Suomen liikenteessä olevista sähköhenkilöautoista. Hybridiautoja Suomen liikenteessä on 62 786 (30.6.2021).

Liikennekäytössä olevien sähköhenkilöautojen lukumäärä Suomessa. Autojen lukumäärä on laskettu vuosittain 30.6. Lähde: Traficom.

Sähkön hyödyntäminen laitteissa

Sähköstä puhuttaessa tarkoitetaan usein sähkövirtaa. Sähkövirran syntymiseen tarvitaan varausero eli jännite. Jännite muodostuu, kun sähkövaraukset eivät ole tasaisesti jakautuneet aineessa, kappaleessa tai kappaleiden välillä. Sähkövirta syntyy, kun varaukset siirtyvät pyrkien tasoittamaan varauseroja.

Varaus etenee aineessa sille ominaisella tavalla. Metalleissa varaus siirtyy hyvin, ja ne ovat sähkönjohteita. Sähköjohtimet valmistetaan tyypillisesti kuparista tai alumiinista. Metallien lisäksi johteita ovat nesteet, joissa on ioneja, esimerkiksi tislaamaton vesi. Metalleissa varaus siirtyy elektronien ja ioniliuoksessa ionien kautta.

Muovissa tai kumissa varaus siirtyy huonosti. Ne ovat sähköneristeitä. Metallijohtimet päällystetään eristeellä, jotta sähkövirta ei pääse karkaamaan johtimesta. Eristeet ovat aineita, joissa sähkövaraukset eivät juuri pääse liikkumaan. Niillä on kiinteä hilarakenne (esimerkiksi ioniyhdisteet kuten ruokasuola), tai ne ovat suurista molekyyleistä koostuvia kiinteitä aineita (esimerkiksi muoveja tai paperia). Myös kaasut, kuten ilma, ovat eristeitä. Tällaisissa aineissa elektronit ovat sitoutuneina yksittäisiin atomeihin tai molekyyleihin eivätkä pääse liikkumaan aineen rakenneosasten välillä. Sähkövarauserot tasoittuvat myös eristeen läpi, jos jännitettä on riittävästi. Näyttävä esimerkki on ilman läpi lyövä salama.

Sähköjohdossa johtava materiaali, kuten kupari, on suojattu eristeellä, kuten kumilla tai muovilla. Jos eriste on murtunut ja ihminen pääsee tarttumaan johteeseen, siinä kulkevat sähkövaraukset voivat päästä kulkemaan ihmisessä. Johtoon koskenut saa tällöin sähköiskun.

Aineiden erilaisia ominaisuuksia voidaan käyttää hyödyksi, kun rakennetaan erilaisia komponentteja. Komponenttien avulla sähkövirta saadaan kulkemaan tavoitellusti, ja saadaan aikaan halutunlaisia sähkövirran vaikutuksia. Komponenteista tehdyt rakennelmat ovat virtapiirejä. Sähkövirran ohjailuun liittyvää tieteenalaa kutsutaan elektroniikaksi.

Sähkövirta saa aikaan erilaisia ilmiöitä. Sen seurauksena

  • syntyy lämpöä
  • syntyy valoa
  • tuotetaan mekaanista energiaa
  • siirretään tietoa.

Lämpö

Kaikki sähkölaitteiden osat, myös johteet, vastustavat ainakin jonkin verran sähkövirran kulkua. Liikkuvat varaukset törmäilevät aineen rakenneosasiin ja siirtävät energiaa aineeseen. Tällöin aine lämpenee. Usein tämä on haitallista, mutta lämpenemistä käytetään myös hyödyksi. Lämpövastus on komponentti, jossa sähkövirran tarkoitus on synnyttää lämpöä. Esimerkiksi vedenkeittimessä on vastus, joka lämpenee. Vastuksista lämpö siirtyy veteen johtumalla ja säteilemällä.

Valo

Sähkövirta synnyttää valoa usealla eri tavalla. Jos aineen lämpötila nousee sähkövirran takia riittävän korkeaksi, aine alkaa säteillä lämpösäteilyn lisäksi myös näkyvää valoa. Valontuotto voi perustua myös elektronien energiatiloissa tapahtuviin muutoksiin. Ledi toimii jälkimmäisellä periaatteella, ja sen toimintaa esitellään luvussa 7.3. Muiden valonlähteiden toiminnasta kerrotaan myöhemmissä Resonanssi-oppikirjoissa.

Liike

Sähkömoottorissa sähkövirran mukana siirtyvä energia muuntuu mekaaniseksi energiaksi. Sähkövirran magneettinen vaikutus synnyttää moottoria pyörittävän voiman. Sähkömoottoreita on useanmallisia ja monentyyppisissä laitteissa, esimerkiksi sähkötyökaluissa, tietokoneissa, pölynimureissa tai tuulettimissa. Etenkin sähköautot ja muut sähkökäyttöiset kulkuneuvot ovat yleistyneet 2020-luvulla.

Tiedonohjailu sekä -siirto

Elektroniikka on levinnyt 1900-luvun alusta lähtien monenlaisiin eri käyttötarkoituksiin ja on välttämätön osa nyky-yhteiskuntaa ja sen sovelluksia. Elektroniikkaa tarvitaan laitteiden toiminnan ohjailuun, kuten pesukoneen käynnistämiseen tai tietokoneen käyttöön. Myös langaton tiedonvälitys tapahtuu sähkön avulla. Varausten liikkeellä voidaan tuottaa sähkömagneettista aaltoliikettä, johon siirrettävä viesti koodataan. Esimerkiksi radioaallot ja WLAN-yhteys tapahtuvat tällä periaatteella.

Sähkölaitteiden teho ja energia

Sähkölaitteiden energiankulutusta tarkasteltiin oppikirjassa Resonanssi 2. Koska laitteita voidaan käyttää mielivaltaisia ajanjaksoja, laitteissa ilmoitetaan niiden teho. Laitteen teho P on energian muutoksen Δ E ja käyttöajan t suhde.

P = Δ E t

Energiankulutus

Koska teho kuvaa sähkölaitteen energiankulutusnopeutta, laitteen kuluttama energia  E saadaan tehon ja käyttöajan  t tulosta.

E = P t.

Sähköteho

Sähkölaitteen teho on ilmoitettu yleensä laitteen pohjasta löytyvässä arvokilvessä, jossa on myös tiedot käyttöjännitteestä. Sähkölaitteen teho P lasketaan laitteen jännitteen U ja sen käyttämän sähkövirran  I avulla. Kaava johdetaan luvussa 5.3, kun sähkövirran syntyä on käsitelty tarkemmin.

P = U I

Jos laite käyttää vaihtosähköä, teho lasketaan käyttäen energiankulutuksen kannalta keskimääräistä jännitteen ja virran suuruutta. Näitä arvoja sanotaan teholliseksi jännitteeksi ja sähkövirraksi. Pistorasiasta saatava 230 V:n jännite on verkkojännitteen tehollinen arvo.

Hyötysuhde

Sähkölaitteet eivät pysty muuntamaan kaikkea käyttöön liittyvää energiaa hyödylliseen muotoon. Hyötysuhde η kertoo, kuinka suuri osa sähkön mukana siirtyvästä energiasta saadaan muunnettua laitteen käyttötarkoituksen mukaiseen energiamuotoon.

η = E hyöty E koko = P hyöty P koko

Hinta

Sähköllä on hinta, joka koostuu myynnin ja siirron kuluista sekä veroista. Sähkön hinta muuttuu kulutukseen ja tuotantoon liittyvien tekijöiden mukaan. Sähkön hinnan suuruusluokka on ollut tyypillisesti 15 snt/kWh, joskin viime aikoina hinta on vaihdellut voimakkaasti.

Sähkön hintaa laskettaessa muunnetaan energian yksikkö muotoon kWh. Tällöin teho ilmoitetaan yksikössä kilowatti (kW) ja laitteen käyttöaika tunneissa (h).

1. Millainen jännite saadaan seuraavista sähkön lähteistä?

a. Akku

  • Vaihtojännite
  • Tasajännite

b. Verkkopistoke

  • Vaihtojännite
  • Tasajännite

c. Aurinkokenno

  • Vaihtojännite
  • Tasajännite

2. Kännykän laturin johdossa keskiosa on sähkön

  • johde.
  • eriste.

3. Kännykän laturin johdossa päällysosa on sähkön

  • johde.
  • eriste.

4. Sähkölaitteen teho lasketaan laitteen käyttämän jännitteen ja sähkövirran tulona.

  • Kyllä
  • Ei

Esimerkkejä

Esimerkki 1

Sähkölaitteen teho on 55 W. Sen läpi saa kulkea enintään 2,5 A:n sähkövirta.

  1. Kuinka suuri sähkölaitteen jännite voi enintään olla?
  2. Sähkölaitetta käytetään keskimäärin 30 minuuttia vuorokaudessa. Kuinka paljon energiaa laite kuluttaa vuodessa?

Esimerkin 1 ratkaisu

a. Sähköteho määritelmästä saadaan ratkaistua jännite.

P = U I   U = P I   = 55  W 2 , 5  A = 22  V

Sähkölaitteen jännite voi olla enintään 22 V.

b. Tehon määritelmästä saadaan ratkaistua energia.

P = E t   E = P t   = 55  W 365 30 60  s = 36,135 10 6  J 36  MJ

Energia voidaan ilmoittaa yhtä hyvin kilowattitunteina.

E = 0,055  kW 365 0 , 5  h = 10,037 5  kWh 10  kWh

Laite kuluttaa noin 10 kWh energiaa vuodessa.

Esimerkki 2

Vedenkeittimen hyötysuhde on 89 %. Se on yhdistetty 230 V:n verkkojännitteeseen. Keitin lämmittää 1,2 litraa vettä kiehuvaksi alkulämpötilasta 12 °C ajassa 4 min 10 s.

  1. Kuinka suuri vedenkeittimen teho on?
  2. Kuinka suuri sähkövirta vedenkeittimessä kulkee?

Esimerkin 2 ratkaisu

a. Sähkön siirtämästä energiasta 89 % kasvattaa veden sisäenergiaa, ja sen lämpötila nousee.

Δ U = E sähkö c m Δ T = η P t P = c m Δ T η t P = 4 190  J/(kg  C) 1,2 kg ( 100   C 12   C ) 0,89 250  s = 1 988,6 W 2,0 kW

Vedenkeittimen teho on noin 2,0 kW.

b. Sähköteho

P = U I I = P U I = 1 989 W 230  V = 8,64 A 8,6 A

Vedenkeittimessä kulkee 8,6 ampeerin virta.

Pysähdy pohtimaan

1. Lasi

  • Johde
  • Eriste
  • Puolijohde

2. Kupari

  • Johde
  • Eriste
  • Puolijohde

3. Volframi

  • Johde
  • Eriste
  • Puolijohde

4. Paperi

  • Johde
  • Eriste
  • Puolijohde

5. Pii

  • Johde
  • Eriste
  • Puolijohde

6. Neon-kaasu

  • Johde
  • Eriste
  • Puolijohde

7. Aurinkokennon materiaali

  • Johde
  • Eriste
  • Puolijohde

8. Vadelmamehu

  • Johde
  • Eriste
  • Puolijohde

9. Grafiitti

  • Johde
  • Eriste
  • Puolijohde

10. Ruokasuola

  • Johde
  • Eriste
  • Puolijohde

1. Mitkä voimalaitokset tuottavat sähköä ja mitkä lämpöä hyötykäyttöön?

a. Ydinvoimala

  • Sähköä
  • Lämpöä

b. Jätteenpolttolaitos

  • Sähköä
  • Lämpöä

c. Tuulivoimala

  • Sähköä
  • Lämpöä

2. Yhdistä asia tasavirtaan tai vaihtovirtaan.

a. Vesivoimalan generaattori

  • Tasavirta
  • Vaihtovirta

b. Aurinkopaneeli

  • Tasavirta
  • Vaihtovirta

c. Tietokoneen akku

  • Tasavirta
  • Vaihtovirta

d. Huoneen verkkopistoke

  • Tasavirta
  • Vaihtovirta
Odota