Luku 1.1 (Lukion Maantiede (GE1))

Ympäristön ja maailman tarkastelu maantieteessä

Johdanto

Maantiede tutkii, havaitsee ja osoittaa, miten ihminen ja luonto sekä yhteiskunta ja ympäristö ovat vuorovaikutteisesti yhteydessä toisiinsa. Maantiede tarkastelee maailmaa muuttuvana ja kulttuurisesti monimuotoisena elinympäristönä alueellisista ja tilallisista näkökulmista. Maantiede auttaa hahmottamaan ja ymmärtämään maailmaa ja sen monimuotoisuutta.

Ympäristön sekä muuttuvan maailman, eri maiden, alueiden ja paikkojen tutkimiseksi maantieteessä käytetään monipuolisesti määrällisiä ja laadullisia tutkimusmenetelmiä sekä nykyaikaisia paikkatietomenetelmiä. Maantieteen tutkimuksessa integroituvat monitieteisesti luonnontieteelliset, ihmistieteelliset, yhteiskuntatieteelliset ja teknistieteelliset tutkimustaidot.

Me kaikki käytämme maantiedettä arkielämässä, ja osalle meistä maantiede tarjoaa koulutusta vastaavan ammatin, mielenkiintoisia työtehtäviä ja elannon. Lisäksi maantieteellistä tietoa hyödyntämällä voit vaikuttaa oman lähiympäristösi, kotimaasi ja laajemmin koko maailman kestävään kehitykseen.

Lukion syventävät maantieteen kurssit vahvistavat mahdollisuuksia menestyä hyvin monen eri alan pääsykokeissa ja jatko-opinnoissa. Esimerkiksi kaupalliselle, yhteiskunnalliselle ja media-alalle aikovien on tärkeää hallita maantieteen perusteet kattavasti.

Maantiede tarkastelee paikkoja, alueita, maailmaa ja ympäristöä

Mikä on sinulle mieluinen paikka? Onko se jokin kaupunki, josta erityisesti pidät tai jonne haluaisit matkustaa? Vai onko se jokin laajempi alue tai maa? Onko se lähellä vai kaukana – Suomessa vai ulkomailla? Mitä siellä on? Miten matkustat sinne?

Maantiede on osa arkipäivääsi, vaikka et sitä kenties usein ajattele. Käytät huomaamattasi maantieteellistä tietoa sijainneista, paikoista ja alueista joka päivä. Kuulemme päivittäin uutisia tapahtumista eri paikoissa, ja silti tietomme monista alueista, maista ja kansoista ovat niukat. Maantieteen oppiminen antaa tietoa, joka auttaa sinua tunnistamaan paikkoja ja alueita lähiympäristössä, Suomessa ja maailmalla, löytämään oikean reitin sinulle tärkeisiin paikkoihin ja tärkeille alueille, sekä tekemään järkeviä päätöksiä kotiympäristön, Suomen ja koko maailman kehittämiseksi.

Kaikilla alueilla, paikoilla ja kohteilla on maantieteellinen sijainti. Tarkka absoluuttinen sijainti esitetään koordinaateilla, joissa maailma on jaettu leveys- ja pituusasteisiin. Jokaisen kohteen sijainti on erilainen, ja koordinaattien avulla löydät täsmällisesti perille. Lähtö- ja tulopaikan välistä etäisyyttä voidaan mitata esim. kilometreinä tai minuutteina, mikä on nykyään tuttua kaikille älypuhelimien ja navigaattorien käyttäjille.

Suhteellinen sijainti (onko kohde lähellä tai kaukana) riippuu tarkastelijasta ja tarkasteltavasta ilmiöstä. Esimerkiksi monille helsinkiläisille Lappi on hyvin kaukana. Sen sijaan kiinalainen, joka lentää Helsingin kautta muualle Eurooppaan, voi ajatella pysähtyvänsä pariksi päiväksi Suomeen ja vierailla tuolloin Lapissa, koska se on niin lähellä.

Maantiede tarkastelee alueellisia eroja monin eri tavoin. Esimerkiksi absoluuttiset sijainnit, korkeus merenpinnasta, ilmasto-olosuhteet, väestön tiheys ja ihmisten elinkeinot poikkeavat paikkojen välillä huomattavasti.

Suomen Sodankylä (67 °N, 26 °E)
Sveitsin Zermatt (46 °N, 7 °E)
Kreikan Ateena (37 °N, 23 °E)
Absoluuttinen ja suhteellinen sijainti

Maantiede on avain maailman, alueiden ja paikkojen ymmärtämiseksi. Maantieteessä on tärkeää alueellinen ja tilallinen näkökulma. Paikat ovat sinulle tai jollekin ihmiselle tai toiminnalle merkityksellisiä kohteita. Esimerkkinä on kotiympäristösi tai sinulle tärkeät kohteet, jotka sijaitsevat eri puolilla maailmaa. Alueet ovat maantieteellisesti laajempia kokonaisuuksia. Ne ovat alueen rajojen sisäpuolella samankaltaisia ja eroavat rajojen ulkopuolisista kokonaisuuksista. Esimerkkinä on maakunta, tai jossain tapauksessa myös valtio, tai Euroopan unioni suhteessa muihin maailman talousalueisiin.

Paikka tai alue voivat merkitä ihmiselle erilaisia asioita. Esimerkiksi Kenia on lähes 50 miljoonalle asukkaalle kotimaa, kun taas suurelle osalle suomalaisista se on kaukainen valtio Afrikassa.

Mitä erityistä maantieteessä on verrattuna muihin tieteenaloihin? Maantiede tarkastelee maailmaa muuttuvana ja kulttuurisesti monimuotoisena elinympäristönä. Maantiede auttaa hahmottamaan maailmaa ja sen monimuotoisuutta. Maantiede keskittyy paikkoihin, alueisiin ja maailmaan, niin luontoon kuin ihmistoimintaan.

Esimerkkejä alueista

Maanosat

Maapallolla on seitsemän maanosaa.

Euroopan alueellinen jako

Eurooppa voidaan jakaa esimerkiksi: Etelä-, Itä-, Länsi- ja Pohjois-Eurooppa.

EU

Euroopan unioni on 27 jäsenvaltion muodostama taloudellinen ja poliittinen liitto.

Euroopan valtiot

Euroopassa on 51 valtiota.

Suomen hallinnollinen aluejako

Aluejako pohjautuu maakunta- ja kuntajakoon. Hallinnossa on myös monia muita jakoja, kuten jako hyvinvointialueisiin,  aluehallintovirastoihin (AVI), sairaanhoitopiireihin jne.

Kaupunginosat ja kylät

Kaupunginosa on kaupungin kaavassa määritelty alue, kunnanosa. Kylät ovat epävirallisia alueellisia yhteisöjä.

Maantiede tieteenalana tutkii, havainnoi ja osoittaa, miten luonto ja ihminen ovat vuorovaikutuksessa toisiinsa. Näin muodostuu ympäristö, joka koostuu sekä luonnonympäristöstä että ihmistoiminnasta. Syventymällä maantieteeseen osaat havainnoida arkiympäristöäsi, seurata ja pohtia ajankohtaisia maailman tapahtumia, kuvata luonnon ja ihmistoiminnan alueellisia ilmiöitä, rakenteita ja vuorovaikutussuhteita, sekä löytää vaikutusmahdollisuuksia kotiympäristösi, Suomen ja koko maailman kehittämiseen.

Maantiede tutkii maailmaa monipuolisesti

Tutki maapalloa!

Maantieteen alueellinen näkökulma

Maantieteessä tutkimme alueellisesti, missä luonnonympäristö ja ihmistoiminta sijaitsevat ja missä ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta tapahtuu. Tämän perusteella voimme jakaa maailman ja sen osat taloudellisiin, poliittisiin, kulttuurisiin ja luonnonympäristön mukaisiin alueisiin.

Yli 60-vuotiaiden osuus väestöstä vuonna 2050. Teemakartassa on tarkasteltu ennustetta valtiotasolla.

Alue tarkoittaa sisäisesti mahdollisimman samankaltaista rajattua aluetta maan pinnalla. Alue rajataan ulkopuolella olevien erilaisten alueiden suhteen. Voimme käyttää myös olemassa olevia aluejakoja, kuten maailman jakoa maanosiin ja valtioihin, tai valtioiden jakoa maakuntiin, kuntiin ja kaupunginosiin. Alueet voivat myös muotoutua ihmisten kulttuuripiirien, talouden vuorovaikutuksen tai mielikuvien perusteella. Luonnonilmiöiden mukaan muodostuvat alueet ovat vain harvoin täysin yhteneviä hallinnollisten alueiden, kuten valtioiden tai kuntien kanssa. Toisaalta tietyt luonnon piirteet, kuten joet ja vuoristot muodostavat usein rajan valtioiden välille.

Alueellisen tarkastelun tuloksena tiedämme minkälaisista alueista ja pienemmistä paikoista maapallo ja sen alueet koostuvat. Ymmärrämme, mikä on luonnonympäristön, rakennetun ympäristön ja alueiden kehityksen nykytila, ja mitä ovat sen kehityksen muutokset ja tarvittavat resurssit kestävään kehitykseen. Tunnistamme, missä kehitys etenee hyvin ja missä ovat haasteellisimmat alueet ja paikat. Alueiden piirteiden syvällinen tunteminen auttaa ymmärtämään lähellä ja kauempana olevia ilmiöitä.

Alla olevassa taulukossa on ilmoitettu kolmen erilaisen valtion hyvinvointia kuvaavia indeksejä. Mitä voit päätellä valtioiden eroista?

Eräiden valtioiden tietoja

valtio

pinta-ala

asukasluku

väestö- eli asukastiheys (as./km²)

Bruttokansantuote (BKT)/asukas (USD)

Yhdysvallat eli USA

9 833 000 km²

328 000 000

33 as./km²

65 120 USD (Yhdysvaltain dollaria)

Suomi

338 465 km²

5 532 000

16 as./km²

48 685 USD

Zimbabwe

390 757 km2

14 215 000

26 as./km2

1 470 USD

Maantieteen tilallinen näkökulma

Alueellisuuden näkökulmaa syvennetään maantieteessä tilallisuuden näkökulmalla.

Maantieteessä tutkimme tilallisesti, mikä merkitys paikallisilla ja globaaleilla ilmiöillä, suhteilla ja sijainnilla on luonnon ja ihmistoiminnan vuorovaikutukseen ja maailman jakautumiseen alueisiin ja paikkoihin.

Tilallisen tarkastelun tuloksena tiedämme, miten sijainti vaikuttaa alueiden ja paikkojen väliseen vuorovaikutukseen ja kehitykseen. Saamme selville, miten ja miksi alueet, kuten valtiot ja kaupungit muuttuvat. Ymmärrämme perusteet, miksi maailma jakautuu erilaisiin jatkuvasti kehittyviin taloudellisiin, poliittisiin sekä kulttuurisiin alueisiin, mikä merkitys luonnon olosuhteilla sekä resursseilla niihin on, ja mitä riskejä sekä mahdollisuuksia luonnon ja ihmistoiminnan vuorovaikutukseen liittyy. Tunnistamme syitä sekä seurauksia haasteisiin ja mahdollisuuksiin alueiden sisällä ja välillä, ja huomaamme keinoja osallistua ja vaikuttaa oman lähiympäristömme ja alueiden kehittämiseen.

EU:n jäsenmaat ja ehdokasmaat. Iso-Britannia jätti eroilmoituksen v. 2017 ja erosi v. 2020.​​

Aluemaantiede ja yleismaantiede

Maantiede jaetaan aluemaantieteeseen ja yleismaantieteeseen. Aluemaantieteessä tutkitaan monipuolisesti tiettyjä rajattuja alueita, kuten valtioita sekä niiden luonnon ja ihmistoiminnan ominaispiirteiden sijaintia ja alueellista esiintymistä. Aluemaantieteeseen olet jo tutustunut koulussa aiempina vuosina maantieteen kursseilla, jotka ovat käsitelleet esim. Suomea ja Eurooppaa.

Jamaika on saarivaltio Karibianmerellä. Millainen valtio Jamaika on asukkaiden kannalta? Mitkä ovat sen tärkeimmät elinkeinot? Miten hurrikaanit vaikuttavat saarella elämiseen? Tällaisia asioita voidaan tutkia valtiokohtaisessa aluemaantieteellisessä tutkimuksessa.

Luonnonympäristö sekä ihmistoiminta ovat kiinteästi ja vuorovaikutteisesti yhteydessä toisiinsa. Ihminen vaikuttaa luonnonympäristöön monin tavoin, ja luonnonilmiöt aiheuttavat ihmiselle monenlaisia haasteita ja mahdollisuuksia. Yleismaantiede tarkastelee monipuolisesti luonnon ja ihmistoiminnan alueellisia ja tilallisia piirteitä. Yleismaantiede, jossa tarkastellaan usein tiettyä ilmiötä usealla eri alueella, jakautuu luonnonmaantieteeseen sekä ihmismaantieteeseen. Maantieteen erityispiirre on maantieteellisten havaintojen esittäminen karttojen avulla. Karttatiede eli kartografia on yksi tärkeimmistä maantieteen alatieteistä.

Luonnonmaantiede tutkii luonnonympäristöä ja sen piirteiden alueellista esiintymistä ja muutosta. Kohteina ovat maanpinnan muodot, veden kierto, ilmasto ja eliöiden levinneisyys. Tutkimusaiheina ovat monenlaiset luonnon prosessit, kuten maanjäristykset, tulvat tai ilmastonmuutoksen vaikutukset pohjoisten eläinlajien kehitykseen. Luonnonmaantieteen tutkimus auttaa ymmärtämään ympäristön jatkuvaa muutosta ja antaa keinoja ympäristön kestäväksi kehittämiseksi. Luonnonmaantiede hyödyntää myös muiden tieteenalojen osaamista. Näitä ovat mm. maan ja kallioperän rakennetta tutkiva geologia, ilmastoa ja säätä tutkiva meteorologia sekä elollista luontoa ja eliöiden kehitystä tutkiva biologia.

Luonnonmaantieteen osa-alueita ovat klimatologia (ilmastoa tutkiva tiede), hydrogeografia (veden kiertoa ja vesikehää yleensä tutkiva tiede), geomorfologia (maanpinnan muotoja tutkiva tiede) sekä biogeografia (eliömaantiede). Amalfin rannikko, Italia.

Ihmismaantiede tutkii, miten ihmistoiminta ja yhteiskunta kehittyvät alueellisesti ja tilallisesti. Kohteina ovat mm. väestö, talous, kaupungit ja alueiden suunnittelu. Tutkimusaiheet voivat liittyä asuinalueeseen sekä työympäristöön kaupungeissa tai kysymykseen, miten globaali talous ja politiikka vaikuttavat alueiden kehitykseen. Ihmismaantieteen tutkimus auttaa ymmärtämään alueellista kehittyneisyyttä ja antaa keinoja alueiden kestäväksi kehittämiseksi. Ihmismaantiede hyödyntää monien tieteenalojen osaamista. Näitä ovat mm. paikkakuntien suunnittelua tutkiva yhdyskuntasuunnittelu, talouden kehitystä tutkiva taloustiede ja politiikkaa tutkiva valtio-oppi.

Luonnonmaantiede ja ihmismaantiede kohtaavat usein. Voidaan tutkia esim. tulivuorenpurkausten vaikutusta kyliin ja kaupunkeihin. Voidaan tarkastella myös ihmisen aiheuttaman ilmaston lämpenemisen vaikutuksia ihmistoimintaan. Esimerkiksi Alpeilla Keski-Euroopassa on lunta entistä lyhyemmän ajan vuodesta. Niinpä laskettelusta ja talvimatkailusta kiinnostuneet suuntaavat useammin Pohjois-Eurooppaan. Samalla pohjoisnapaa ympäröivän merijään oheneminen ja sulaminen mahdollistaa rahtilaivaliikenteen Siperian ja Pohjois-Amerikan pohjoispuolitse Luoteis- ja Koillisväylää pitkin. Tämä nopeuttaa kaupankäyntiä eri maanosien välillä.

Luoteisväylä ja Koillisväylä lyhentävät merimatkoja valtamerten välillä. Aiemmin em. väyliä ei ole voinut käyttää meriliikenteessä jääpeitteen takia.
  • Suhteellinen sijainti riippuu tarkastelijasta ja tarkasteltavasta ilmiöstä.
  • Absoluuttinen sijainti esitetään koordinaateilla.
  • Tutkimus, jossa tutkitaan eroosion vaikutusta jokilaaksoon, on aluemaantiedettä.
  • Yleismaantiede jakautuu luonnonmaantieteeseen ja ihmismaantieteeseen.
  • Maantieteessä käytetään karttoja, ei satelliittikuvia.

Kuvagalleria maantieteen aloista

Kuuluisan Grand Canyonin tutkiminen on luonnonmaantiedettä ja geologiaa. Osaatko kertoa, mitä kalkkikivi ja eroosio ovat?
Miten pääkaupunkiseudun raideliikenteen kehittyminen vaikuttaa ihmisten elämään, asuntojen hintoihin ja alueiden viihtyisyyteen? Pohdi vastauksia etsimällä syy-seuraussuhteita. Espoo, Tapiola.
Asutuksen vähenemisen syiden ja seurauksien selvittäminen on ihmismaantieteellistä tutkimusta. Osaatko kertoa näitä syitä ja seurauksia?
Lontoon Chinatownin muodostumisen ja kehittymisen tutkiminen on esimerkki ihmismaantieteen tutkimuksista. Miten Chinatown poikkeaa muista Lontoon alueista?

Tiivistelmä

  • Maantiede tutkii luontoa ja ihmistoimintaa alueellisista ja tilallisista näkökulmista.
  • Maantiede jakautuu alue- ja yleismaantieteeseen.
  • Yleismaantieteen osia ovat luonnonmaantiede ja ihmismaantiede.
  • Maantiede tutkii, havaitsee ja osoittaa, miten ihminen ja luonto sekä yhteiskunta ja ympäristö ovat vuorovaikutteisesti yhteydessä toisiinsa.
  • Maantiede on avain maailman ja paikkojen ymmärtämiseksi.
  • Karttojen monipuolinen käyttö on tärkeää maantieteessä.
Odota