Luku 1.1 (Lähimmäinen 9 – Vastuu)

Mitä ihmeen etiikkaa?

Kävelet aamulla kouluun. Sinulla ei ole kiire, mutta joudut pysähtymään viimeisessä risteyksessä punaisiin valoihin. Autoja ei näy missään, mutta viereesi pysähtyy pieni koululainen odottamaan valojen vaihtumista. Käveletkö punaisia päin vai odotatko sinäkin valojen vaihtumista?

Etiikka pohtii, mikä on oikein ja mikä on väärin. Tarkastelun alla ovat myös hyvä ja paha. Etiikka on myös tiede, joka tutkii näitä kysymyksiä eri elämänalueilla, kuten lääketieteessä, ympäristöasioissa ja vaikkapa urheilussa. Etiikan avulla voidaan selvittää, mitä erilaisissa valintatilanteissa voisi tehdä.

Moraali sekoittuu arkipuheessa helposti etiikkaan, mutta sillä viitataan teoreettisen pohdinnan sijaan enemmänkin arkisiin valintoihin ja toimintaan. Moraali rakentuu arvojen ja yhteisöissä yleisesti hyväksyttyjen normien perustalle. Moraali on tavallaan etiikan toteuttamista käytännössä.

Arvoilla tarkoitetaan hyvinä ja tavoiteltavina pidettäviä asioita, kuten terveys, kauneus, raha ja hyvät ihmissuhteet. Itseisarvoja ovat asiat, jotka ovat arvokkaita sellaisenaan, kuten juuri terveys tai ystävät. Raha taas lasketaan monesti välinearvoksi, koska sen avulla pyritään saavuttamaan onnellisuutta tai muita itseisarvoja. Arvoja on yksilöillä, mutta myös yhteisöillä. 

Joskus koko yhteiskunta on perustunut johonkin tiettyyn yksittäiseen arvomaailmaan. Esimerkiksi keskiajalla Suomi ja Eurooppa nojasivat pääasiassa kristillisiin arvoihin. Vaikka vieläkin kristinusko antaa länsimaalaiselle kulttuurille merkiitävän arvopohjan, ovat länsimaisetkin yhteiskunnat nykyään moniarvoistuneet. Nyt näissä yhteiskunnissa on vallalla monia samanarvoisia arvojärjestelmiä, toinen toisiaan tukien. Kristinuskon arvojen ohella tai sijaan ihmiset noudattavat etiikassaan humanismiin, ihmisoikeuksiin tai tieteisiin pohjautuvaa arvomaailmaa.

 Normit taas ovat yhteisön yleisesti hyväksymiä tapoja, sääntöjä ja lakeja. Normien noudattamisesta tai rikkomisesta voi seurata sanktio eli palkkio tai rangaistus. Sanktioiden avulla pyritään ohjaamaan yksilöiden käyttäytymistä toivottuun suuntaan.

  • Etiikalla tarkoitetaan pohdintaa siitä, mikä on oikein ja mikä on väärin.
  • Moraali tarkoittaa samaa kuin etiikka.
  • Normeja ovat esimerkiksi koulun järjestyssäännöt.
  • Jälki-istunto on esimerkki sanktiosta.
  • Ihmistä, joka ajattelee yksilökeskeisesti voidaan luonnehtia individualistiksi.
  • Kaksinaismoralismissa on kyse etiikan ja tekojen ristiriidasta.

Palauta uudelleen mieleesi tilanne liikennevaloissa. Jos olisit pienen koululaisen nähdessäsi kävellyt punaisia päin, kolkuttelisiko omatuntosi myöhemmin? Miksi tai miksi ei? Omatunto on oma sisäinen tajusi oikeasta ja väärästä, hyvästä ja pahasta. Liikennevaloissa tekemääsi ratkaisuun saattaa vaikuttaa myös empatiakykysi eli taito eläytyä toisen asemaan. Ymmärsitkö, että pieni koululainen ottaa sinusta mallia ja saattaa alkaa pitää punaisia päin kävelemistä hyväksyttävänä? Empaattinen ihminen kykenee hahmottamaan tilanteen toisen ihmisen näkökulmasta ja osaa tehdä eettisesti hyviä ratkaisuja. Individualistinen eli yksilökeskeisesti ajatteleva ihminen saattaa tehdä risteystilanteessa toisenlaisia ratkaisuja kuin koko yhteisön moraalia tärkeämpänä pitävä kollektivistisesti ajatteleva ihminen. Individualistinen ihminen ei kuitenkaan välttämättä ajattele itsekkäästi vaan korostaa yksilön omaa vastuuta toiminnastaan.

Elämä on jatkuvia valintoja täynnä joka päivä, ja moniin valintoihin liittyy eettinen ulottuvuus. Teoilla on aina seurauksia, mikä olisi hyvä muistaa.

Tiukalla moraalilla varustettu ihminen jäisi ilman muuta valoristeyksessä odottamaan vihreiden vaihtumista. Jos joku toinen kävelisi punaisia päin, hän saattaisi arvostella tekoa hyvinkin tiukkaan. Kyseessä ei kuitenkaan ole empatia vaan moralismi. Moralisti tuomitsee omien näkemystensä vastaiset teot ja arvostelee toisten väärinä pitämiään valintoja. Mikäli henkilö vaatii toisilta vaikkapa ehdotonta liikennesääntöjen noudattamista, mutta kävelee itse punaisia päin, syyllistyy hän kaksinaismoralismiin. Tällöin henkilön etiikka ja käytännön toiminta ovat ristiriidassa keskenään. Arkikielessä voidaan puhua tekopyhyydestä tai ulkokultaisuudesta.

Etiikan teoriat

Eettisen pohdinnan apuna voivat toimia erilaiset etiikan teoriat. Niiden avulla voidaan arvioida, onko teko oikein vai väärin. Yleensä teorioiden avulla arvioidaan yksilöä, mutta joskus myös yritystä tai yhteisöä. Arvioidaanpa liikennevaloristeyksen tilannetta uudelleen eri teorioiden avulla. Kuvittele, että odottelet risteyksessä valojen vaihtumista, kun huomaat suojatien toisella puolella iäkkään naisen kaatuvan ja selvästi loukkaavan itsensä.

Tarkoitusetiikan mukaan teko on oikein, jos tekijällä on hyvä tarkoitus. Jos liikennevaloristeyksessä huomaat iäkkään naisen kaatuvan, riennät varmaan apuun punaisista valoista välittämättä. Jos yllättäen risteykseen ajava auto töytäisisi sinua, seuraukset saattaisivat olla vakavat. Tekosi olisi tarkoitusetiikan mukaan silti oikein, koska tarkoituksesi oli hyvä.

Velvollisuusetiikka arvioi tekoja velvollisuuksien kuten lakien ja sääntöjen noudattamisen näkökulmasta. Jos risteyksen toisella puolella kaatuisi iäkäs nainen, velvollisuusetiikan mukaan sinun olisi odotettava valojen vaihtumista ennen kuin voit mennä avuksi.

Hyve-etiikassa perusoletuksena on se, että ihmisellä on luonnostaan hyvään elämään kuuluvia piirteitä – hyveitä. Antiikin aikana hyve-etiikassa päämääränä pidettiin onnellisuutta, jota tavoiteltiin hyvinä pidettyjen luonteen ominaisuuksien kuten rohkeuden ja lempeyden avulla. Myös kauneutta pidettiin tärkeänä hyveenä. Hyveiden vastakohtana ovat paheet eli piirteet, joista tulisi päästä eroon. Liikennevaloristeyksessä todennäköisesti rientäisit auttamaan kaatunutta punaisesta valosta välittämättä, kunhan pääset hänen luokseen turvallisesti. Tällä tavalla toimiessasi toteutat empatian hyvettä.

Seurausetiikka arvioi teon olevan oikein, mikäli seuraukset ovat hyvät. Se, kenen näkökulmasta seuraukset ovat oikein, vaihtelee. Egoistisesti ajatteleva ihminen arvioi seurauksia nimenomaan itsensä kannalta. Ihminen, joka tavoittelee suurinta hyötyä mahdollisimman monelle, toimii utilitarisesti. Altruistinen toimija taas pyrkii tuottamaan etua vain toisille – ei itselleen. Miten egoistisesti ajatteleva toimisi nähdessään vanhuksen kaatuvan risteyksen toisella puolella? Entä mitä tekisi utilitaristisesti ajatteleva?

Tilanne-etiikan kohdalla tekoja on arvioitava ottamalla huomioon jokaisen tilanteen ainutlaatuisuus. Ajankohta, ympäristö ja ihmiset tilanteessa vaihtelevat. Yleisesti hyväksyttyjä normeja ei kumota kokonaan, mutta niitä voidaan soveltaa tilanteen vaatimalla tavalla. Tilanne-etiikan mukaan risteystilanteessa tehtyihin päätöksiin vaikuttavat muun muassa sinun lisäksesi toiset paikallaolijat, jotka saattavat ehtiä apuun ennen sinua.

  • hyve-etiikka
  • seurausetiikka
  • tarkoitusetiikka
  • tilanne-etiikka
  • velvollisuusetiikka

  Etiikan teoria, joka perustuu tekojen seurauksiin.

  Etiikan teoria, jossa tärkeintä on lakien ja sääntöjen noudattaminen.

  Etiikan teoria, jossa tärkeintä on tekojen tarkoitukset.

  Etiikan teoria, joka perustuu hyvään elämään kuuluvien piirteiden mukaisesti toimimiseen.

  Etiikan teoria, jossa tekoja arvioidaan eri tilanteissa eri tavalla.

Tiivistelmä

  • Etiikka pohtii oikeaa ja väärää, hyvää ja pahaa.
  • Moraali on etiikan toteuttamista käytännössä.
  • Tekoja voidaan arvioida erilaisten etiikan teorioiden avulla.
Odota