Luku 1.2 (Peruskoulun ruotsi)

Tervehdykset

– Hej, Lena!

– Hejsan, Ellen!

– Tjäna, Linus!

– God morgon!

– God dag!

– God kväll!

– God natt!

– Hej då!

– Vi ses!

Ord Quizlet

Lisää aiheesta
Muut toiminnot

Vi talar på lektionen

Framför datorn.

Kuuntele ja toista.

– God morgon allihopa!

– God morgon!

– Hur mår ni?

– Utmärkt!

– Bra!

– Så där.

– Inte så bra.

– God dag Lena.

– God dag läraren. Förlåt, att jag kommer för sent.

– Var snäll och öppna dörren!

– Släck lampan, är du snäll!

– Javisst.

– Stäng dörren, tack.

– Öppna datorn.

– Ta fram surfplattan.

– Logga in på Peda.net och surfa på hemsidan.

– Vilken sida?

– Batteriet är slut.

– Du hittar eluttaget här.

Teemasanasto: Tervehtiminen Teemasanasto: Kysytään ja kerrotaan kuulumisia Teemasanasto: Luokkasanastoa

Lisää aiheesta
Muut toiminnot

Träna

A. Tutustu suosittujen ruotsalaisnimien luetteloon ja valitse itsellesi uusi nimi. Esittäydy toisille.

– Hej! Jag heter Elsa / Lucas. Vad heter du?

– Trevligt att träffas!

B. Kuuntele ja harjoittele nimien ääntämistä.

Här är en tio i topp-lista över de populäraste förnamnen i Sverige år 2014.

Pojkar

Flickor

Lucas

Elsa

William

Alice

Oscar

Maja

Oliver

Agnes

Liam

Lilly

Elias

Olivia

Hugo

Julia

Vincent

Ebba

Charlie

Linnea

Alexander

Molly

Källa: Statistiska Centralbyrån; Namnstatistik

Ord

Trevligt att träffas! – Hauska tavata!
tio i topp – 10 parasta
de populäraste förnamnen – suosituimmat etunimet

A. Kirjoita sana suomeksi.

1. en dörr 

2. en klocka 

3. en tavla 

4. en stol 

5. ett bord 

6. ett fönster 

7. en lampa 

8. en lärare 

9. en elev 

10. en surfplatta 

11. en dator 

12. ett eluttag 

B. Kuuntele ja toista sanat.

C. Lue parillesi A-kohdan sanoja ruotsiksi. Parisi suomentaa.

D. Harjoittele luokkahuoneeseen liittyviä sanoja ristikon avulla.

A. Miten henkilöt tervehtivät ja esittelevät itsensä?

1. God morgon! Välkommen till skolan. Jag heter Tomas Olsson. Jag är rektor.

  • kaveri
  • rehtori

2. Hejsan! Jag kallas Micke.

  • kaveri
  • rehtori

3. God dag! Mitt namn är Lena.

  • luokkakaveri
  • opettaja

4. Hej! Jag är Gunilla.

  • sisko
  • veli

B. Täydennä lauseet A-kohdan avulla.

1. Minun nimeni on Olle. Mitt  är Olle.

2. Minun nimeni on Ellen.  heter Ellen.

3. Minä olen Peter. Jag  Peter.

4. Minua kutsutaan Sötikseksi. Jag  Sötis.

A. Kertaa voinnin kysyminen ja vastaukset. Kysy luokkakavereiltasi.

– Hur mår du?
– Utmärkt!
– Bra!
– Så där!
– Inte så bra!
– Uselt!

B. Etsi sopivia kuvia eri tunnetiloille Internetistä tai piirrä tai valokuvaa.

Kirjoita kuvaan, miltä kuvan henkilöstä tuntuu (esim. Jag mår bra).

Voit myös näytellä ja ottaa omakuvia.

C. Katsokaa muiden kuvia ryhmissä ja kertokaa henkilöstä.

Malli
Han mår utmärkt.
Hon mår inte så bra.

A. Kirjoita seuraavat sanat suomeksi.

  1. en apelsin 
  2. en banan 
  3. en buss 
  4. en katt 
  5. en karamell 
  6. en lampa 
  7. ett lejon 
  8. ett paket 
  9. ett papper 
  10. en post 
  11. en skola 
  12. en teater 

B. Kysy pariltasi A-kohdan sanoja ruotsiksi.

– Vad är posti på svenska?
– En post.

Huomaa
En ja ett ovat epämääräisiä artikkeleita. Tutki samaa lausetta eri kielissä:

suomi: Minulla on banaani.
ruotsi: Jag har en banan.
englanti: I have a banana.
ranska: J'ai une banane.
saksa: Ich habe eine Banane.

Englannin, ranskan, ruotsin sekä saksan lauseissa on yksi sana enemmän kuin suomenkielisessä lauseessa. Tämä sana on epämääräinen artikkeli. Se suomennetaan usein eräs tai yksi.

Epämääräistä artikkelia käytetään, kun asia sanotaan ensimmäisen kerran tai kun asioita lasketaan ja niitä on yksi.

A. Miten vastaat opettajalle? Täydennä puuttuvat sanat ruotsiksi.

– God morgon, allihopa!

– God !

– Hur mår ni?

–  , tack!

– God dag!

– God , läraren!

– , att jag kommer ! 

B. Harjoittele keskusteluja parin kanssa.

Lisää aiheesta
Muut toiminnot

Strukturer

A. Tutki lauseita. Täydennä pronominit alla oleviin tekstikenttiin.

Jag mår bra.
Du öppnar dörren.
Det här är min pappa. Han heter Petter.
Det här är min mamma. Hon heter Lena.

Vi kommer för sent.
Ni hittar eluttaget här.
Elsa och Lucas talar svenska. De bor i Sverige.

Jag har en katt. Den är söt.
Han hämtar ett paket. Det är från H&M.

minä → 
sinä → 
hän (miehestä, pojasta) → 
hän (naisesta, tytöstä) → 
se (en-sukuinen sana) → 
se (ett-sukuinen sana) → 
me → 
te → 
he → 

B. Harjoittele persoonapronomineja Quizletillä.

Ord

hämta, hämtar – hakea
söt – söpö, suloinen

Mistä henkilöön viittaavasta pronominista eli persoonapronominista on kyse? Hakasulkeissa [ ] on ohje, miten pronomini lausutaan.

Malli
[ja:g] → jag
  1.  [hun] → 
  2.  [dy:] → 
  3.  [han] → 
  4.  [vi] → 
  5.  [di] → 
  6.  [ni] → 
Vihje
[ ] Ääntämisohje merkitään hakasulkeisiin.

: Kaksoispiste tarkoittaa, että merkin edellä oleva vokaali sanotaan pitkänä. Esimerkiksi e: lausutaan ee.

1. Jens

  • han
  • hon

2. Lotta

  • han
  • hon

3. mamma

  • han
  • hon

4. pappa

  • han
  • hon

5. Petter

  • han
  • hon

6. president Stubb

  • han
  • hon

7. princessan Viktoria

  • han
  • hon

8. Zlatan Ibrahimovic

  • han
  • hon

A. Valitse pronomini.

1. mamma

  • han
  • hon
  • den

2. pappa

  • han
  • hon
  • det

3. lejonet

  • jag
  • den
  • det

4. Lotta och du

  • vi
  • ni
  • de

5. du och jag

  • vi
  • ni
  • de

6. katten

  • du
  • den
  • de

B. Täydennä persoonapronomini.

1. Tina kommer.  kommer för sent.

2. Petter är snäll.  öppnar dörren.

3. Mamma och pappa kommer.  har bråttom.

4. Zlatan Ibrahimovic spelar fotboll.  är proffs.

5. Jens och Lotta kommer till klassen.  öppnar datoren.

6. Du och jag loggar in på Peda.net.  surfar på hemsidan.

7. Du har en surfplatta.  är fin.

8. Ellens batteri är slut. Hon laddar  .

Ord

fin – hieno
har bråttom – on kiire
kommer – tulee
proffs – ammattilainen
slut – loppu

Verbin taipuminen ruotsin kielessä

SUOMI

RUOTSI

minä

puhun

jag

talar

sinä

puhut

du

hän 

puhuu

han/hon

me

puhumme

vi

te 

puhutte

ni

he

puhuvat

de

Tutki verbin taipumista kaavion avulla. Kirjoita omat johtopäätöksesi taivuttamisen eroista suomessa ja ruotsissa.

Missä muodoissa verbi taipuu suomen kielessä?
​Kumpi taivutus on yksinkertaisempi?

Ratkaisu

Suomen kielessä verbi taipuu sen mukaan, kuka tekee jotakin: puhun, puhut, puhuu, puhumme, puhutte ja puhuvat. Ruotsin kielessä taas verbi pysyy samana, vain tekijä vaihtuu: talar.

Det här är lätt som en plätt eli helppoa kuin lätty... eipäs kuin heinänteko!

Päädyitkö samaan lopputulokseen?

A. Palauta mieleesi luokkaan liittyvät sanat → tehtäväosion tehtävästä "Luokkahuoneessa."

B. Alla olevat sanat ovat monikossa. Kirjoita niiden yksikkö ruotsiksi.

Malli
tavlor → en tavla
dörrar → en dörr
fönster → ett fönster
  1. två bord → ett 
  2. två datorer → en 
  3. två elever → en 
  1. två klockor → en 
  2. två lampor → en 
  3. två stolar → en 

C. Tutki B-kohdan vastauksia. Vastaa suomeksi.

Ruotsin kielessä substantiivien suku on joko  tai .

En-sukuisten sanojen monikon tunnistaa kirjaimista -or,  -  ja  -.

Ett-sukuisten sanojen monikko muistuttaa yksikössä olevaa substantiivia. Yksikössä käytetään artikkelia ett, mutta monikossa se jätetään pois. 

Lisää aiheesta
Muut toiminnot
Odota