Keskeisiä kysymyksiä
- Mitä energian muuntumisia tapahtuu eri voimalaitoksissa?
- Mitkä seikat vaikuttavat kunkin voimalaitostyypin kykyyn muuntaa energiaa hyödylliseen muotoon?
Voimalaitokset
Voimalaitosten tehtävä on muuntaa luonnonvaroihin sitoutunutta energiaa hyödylliseen muotoon. Nyky-yhteiskunnassa voimalaitoksissa vapautettua energiaa ei tarvitse hyödyntää voimalan lähellä, vaan sitä siirretään lämpönä kilometrien ja sähkönä satojen tai tuhansien kilometrien päähän. Eri laitostyyppejä voidaan vertailla monesta näkökulmasta, esimerkiksi ympäristön, teknologisen monimutkaisuuden tai saatavuuden kannalta. Tässä luvussa tarkastellaan yleisimpien voimalaitostyyppien tapoja muuntaa energiaa muodosta toiseen ja tehdään vertailua fysiikan näkökulmasta. Muihin näkökulmiin palataan luvussa Energia yhteiskunnassa.
Lämpövoimala
Lämpövoimalaitoksen toiminta perustuu aineen polttamiseen. Palamisreaktioissa vapautunut kemiallinen energia muuntuu veden sisäenergiaksi, mikä havaitaan veden lämpötilan kasvuna. Sisäenergian kasvaessa riittävästi vesi höyrystyy. Lämpötilaerot pyrkivät tasaantumaan itsestään, joten kuuma höyry kuljettuu polttokattilasta turbiiniin. Osa höyryn sisäenergiasta muuntuu turbiinin pyörimisenergiaksi, ja höyry jäähtyy. Turbiini on kytketty generaattoriin, josta energia siirretään sähkönä muualle.
Koska parhaassakin laitoksessa vain osa höyryn sisäenergiasta muuntuu turbiinin pyörimisenergiaksi, höyryä on jäähdytettävä lauhduttimessa. Muuten lämpötilaero turbiinin eri puolien välillä pienenee, ja höyry ei enää virtaa itsestään turbiiniin. Tämä pysäyttäisi laitoksen.
Jos voimalaitos on lähellä asutusta, lauhduttimeen voidaan kytkeä kaukolämpöputki. Tällöin lauhduttimessa jäähtyvä höyry luovuttaa sisäenergiaansa kaukolämpöverkon vedelle, joka lämpenee. Voimalaitoksen hyötysuhde paranee, kun osa sähköksi muuntumattomasta sisäenergiasta saadaan hyödynnettyä kiinteistöjen lämmityksessä. Edellä kuvattu sähkön ja lämmön yhteistuotanto on yleistä Suomessa.
Ydinvoima
Uraania syntyi aurinkokuntamme muodostumisen yhteydessä noin 4,6 miljardia vuotta sitten. Uraani on ydinvoimaloiden käyttämä luonnonvara. Ydinvoimalassa uraaniytimiä halkaistaan. Ydinvoimalat tuottavat sähköä lämpövoimaloiden tapaan lukuun ottamatta polttoreaktiota, joka on korvattu ydinreaktiolla. Vapautettava energia on ydinenergiaa, ei kemiallista energiaa.
Atomiydin muodostuu protoneista ja neutroneista. Ydinhiukkasten välisten sidosten muuttuessa vapautuu energiaa, joka lämmittää vettä. Ydinhiukkasten välisiin sidoksiin on sitoutunut paljon enemmän energiaa kuin atomien ja molekyylien välisiin sidoksiin suhteessa hiukkasten massaan. Siksi lämpövoimalassa käytettyä kivihiiltä tarvitaan massaltaan lähes miljoonakertainen määrä uraaniin verrattuna yhtä suuren energiamäärän vapauttamiseen.
Raskaan ytimen hajoamista kutsutaan fissioreaktioksi. Fuusioreaktiossa kaksi kevyttä alkuainetta yhdistyy raskaammaksi ytimeksi. Molemmissa tapauksissa vapautuu energiaa. Auringon energia on peräisin sen keskustassa tapahtuvista fuusioreaktioista, joissa vety-ytimistä syntyy heliumatomin ydin. Fuusioreaktio vaatii suuren paineen ja lämpötilan käynnistyäkseen. Fuusiovoimaa hyödyntävä koelaitos on rakenteilla Ranskassa.
Vesivoima
Aurinko lämmittää vesialueita ja haihduttaa vettä ilmakehään. Veden potentiaalienergia kasvaa sen noustessa ylöspäin. Vesihöyry kulkeutuu ilmassa, kunnes se tiivistyy sateena ylängöillä. Alaspäin liikkuva vesi muodostaa jokia, jotka virtaavat kohti merenpinnan tasoa.
Vesivoimalassa hyödynnetään virtaavan veden liikettä. Veden liikettä lisätään rakentamalla voimalan yhteyteen pato, joka saa veden putoamaan alaspäin. Ylhäällä olevaan veteen on varastoituneena potentiaalienergiaa, joka muuntuu ensin liike-energiaksi veden pudotessa. Voimalan läpi virtaava vesi pyörittää turbiinia, jolloin veden liike-energia muuntuu turbiinin pyörimisenergiaksi. Turbiiniin kytketystä generaattorista energia siirretään muualle sähkönä.
Lämpövoimala
- lämpönä
- sähkönä
Ydinvoimala
- lämpönä
- sähkönä
Vesivoimala
- lämpönä
- sähkönä
Aurinkovoima
Auringon säteilyn energiaa otetaan talteen aurinkopaneeleilla muuntaen säteilyä sähkövirraksi tai lämmöksi. Aurinkopaneeli on joko kenno tai keräin. Aurinkokennossa säteily muunnetaan sähköksi valosähköiseen ilmiöön perustuen. Tähän tutustutaan moduulissa FY8. Aurinkokeräimissä säteily lämmittää väliainetta, esimerkiksi vettä, joka siirtää lämpöä lämmitettävään kohteeseen.
Tuulivoima
Tuuli syntyy auringon lämmittäessä maapallon osia eri tavoin. Ilmakehään syntyy tällöin lämpötila- ja paine-eroja, joita ilman virtaaminen pyrkii tasoittamaan.
Tuuli on ilman liikettä, joten siihen on varastoituneena liike-energiaa. Tuulivoimalassa tämä muunnetaan pyörimisenergiaksi. Pyörivä roottori on kytketty generaattoriin, josta energia voidaan siirtää sähkönä muualle.
Maalämpö ja geoterminen energia
Aurinko lämmittää maaperää, jolloin maaperän sisäenergia kasvaa. Energiaa kerätään läheltä maanpintaa lämpöpumpuilla, joissa maaperän sisäenergialla lämmitetään maan sisällä olevassa putkistossa kiertävää vettä. Tällä voidaan esim. lämmittää kiinteistöjä. Energialajista käytetään nimitystä maalämpö.
Geoterminen energia on peräisin Maan sisäosissa tapahtuneista radioaktiivista hajoamisreaktioista. Niissä ydinenergiaa vapautuu ja muuntuu maaperän sisäenergiaksi, mikä havaitaan lämpötilan kohoamisena. Geoterminen energia pitää Maan kuoren alla olevat kerrokset sulana kiviaineksena tuhansien asteiden lämpötilassa. Tuliperäisillä alueilla, joissa maankuori on ohut, lämpöä päästään hyödyntämään veden höyrystämiseen ja sähkön tuottamiseen lämpövoimalan tapaan, tai lämpöä voidaan ohjata suoraan lämmitykseen maalämmön tapaan.
Pysähdy pohtimaan
Aurinkovoimala
- lämpönä
- sähkönä
Tuulivoimala
- lämpönä
- sähkönä
Maalämpövoimala
- lämpönä
- sähkönä
Geoterminen voimala
- lämpönä
- sähkönä
- säteilyenergia
- potentiaalienergia
- kemiallinen energia
- liike-energia
- maankuoren sisäenergia
- ydinenergia
- Aurinkovoimala
- Vesivoimalaitos
- Hiilivoimalaitos
- Tuulivoimala
- Geoterminen voimala
- Ydinvoimala
1. Mitä seuraavista energianlähteistä hyödynnetään lämpövoimaloissa?
- turve
- aaltovoima
- kivihiili
- ydinvoima
- tuulivoima
2. Missä seuraavista energianlähteistä energia on tullut maapallolle Auringon säteilynä ja muuntunut sittemmin tähän muotoon?
- kivihiili
- maakaasu
- tuulivoima
- ydinvoima
- geoterminen energia
- vesivoima
3. Missä seuraavista voimalaitostyypeistä kuuman höyryn sisäenergia muuntuu generaattoriin kytketyn turbiinin pyörimisenergiaksi?
- polttovoimala
- tuulivoimala
- ydinvoimala
- vesivoimala
- aurinkovoimala
4. Missä seuraavista voimalaitoksista aineen sisäenergiaa muunnetaan siten, että saadaan tuotettua sähköä?
- geoterminen voimala
- tuulivoimala
- ydinvoimala
- vesivoimala
1. Veden kierto lämpövoimalassa mahdollistaa sähköntuotannon. Mikä lämpövoimalan osa ei kuitenkaan kuulu veden kiertoreitille?
- lämpökattila
- turbiini
- generaattori
- lauhdutin
2. Mitä yhteistuotanto tarkoittaa voimalaitoksessa?
- Voimalassa tuotetaan sekä lämpöä että sähköä.
- Voimalaitos käyttää samanaikaisesti sekä tuuli- ja aurinkoenergiaa että fossiilisia polttoaineita energian tuotannossa.
- Voimalaitos on kahden valtion rajalla ja sähköä siirtyy suoraan molempiin valtioihin.
- Voimalaitos on kahden tai useamman energiayhtiön omistuksessa.
3. Mitä energiaa ja miten kaukolämpöverkko siirtää kiinteistöihin?
- Sähköä siirretään siirtolinjoja pitkin kiinteistöihin.
- Lämpöä siirretään veden avulla kiinteistöihin.
- Uusiutuvilla energianlähteillä tuotettua sähköä siirretään kiinteistöihin veteen sitoutuneena.
- Kiinteistön katolla olevat aurinkopaneelit muuntavat Auringosta lähteneen säteilyn suoraan kiinteistön lämmöksi.
4. Mikä on ydinvoimaloihin liittyvä reaktiotyyppi?
- kemiallinen reaktio
- fissioreaktio
- fuusioreaktio
5. Kemiallinen energia muuntuu veden sisäenergiaksi, edelleen turbiinin liike-energiaksi ja generaattorissa sähköksi. Mikä voimalaitos on kyseessä?
- vesivoimalaitos
- aurinkovoimalaitos
- ydinvoimala
- biovoimalaitos
- Palvelun tarjoaa e-Oppi Oy ja Star Cloud OÜ