Luku 2.1 (Lukion Fysiikka (FY4))

Liikkeen suureet ja tasainen liike

Keskeisiä kysymyksiä

  • Mitä eroa on matkalla ja siirtymällä sekä toisaalta vauhdilla ja nopeudella?
  • Miten määritetään keskinopeus?
  • Millaista on tasainen liike?

Liikkeessä kappaleen paikka muuttuu

Liikettä havaitaan lukemattomissa luonnonilmiöissä. Maa kiertää Aurinkoa, ihmiset etenevät Maan pinnalla, ja ilmakehän molekyylit liikkuvat jatkuvasti. Liikkeen mittaamiseen tarvitaan yksinkertaisimmillaan jokin pituusmitta ja kello. Näiden avulla voidaan määrittää kappaleen paikka eri hetkillä, ja laskea kappaleen liikettä kuvaavia suureita, kuten nopeutta ja kiihtyvyyttä.

Kappaleen liikkeen määrittämiseksi tarvitaan vertailupiste, jonka suhteen liikettä tutkitaan. Vertailupiste voi olla juoksukilpailun lähtöviiva tai paikka, jonne ollaan matkalla. Vertailupiste paikan koordinaatistossa on origo. Liikkeen aikana paikka origon suhteen muuttuu. Muutos voidaan esittää graafisesti aika-paikka-koordinaatistossa. Tätä esitystapaa kutsutaan paikan kuvaajaksi. Alla olevalla videolla mitataan radio-ohjattavan auton liikettä ultraäänianturilla. Anturi mittaa auton etäisyyden anturiin nähden. Auton lähtöpiste on valittu origoksi ja liikkeen alkusuunta positiiviseksi suunnaksi.

Siirtymä ja matka

Paikan x muutos on siirtymä Δ x. Siirtymä lasketaan vähentämällä tarkasteluvälin loppupaikasta  x 2 tarkasteluvälin alkupaikka x 1 . Siirtymä ilmaisee lyhimmän etäisyyden loppu- ja alkupaikan välillä: se on suoraviivainen polku lähtöpisteestä loppupisteeseen. Delta-merkillä   Δ ilmaistaan, että kyseessä on paikan muutos, ei paikka.

Koska liike voi tapahtua eri suuntiin, siirtymä voi olla positiivinen tai negatiivinen. Siirtymän merkki määräytyy sen mukaan, miten vertailupisteeseen nähden on liikuttu. Positiivisen suunnan voi valita itse, jos suunnan merkkiä ei ole ennalta määritelty.

Δ x = x 2 x 1

Arkikielessä etenemistä kuvataan suureella matka. Siirtymä määrittyy paikan alku- ja loppupisteen perusteella. Näiden pisteiden välillä liikkuva kappale voi todellisuudessa kulkea mielivaltaista polkua pitkin. Matka huomioi kuljetun polun pituuden. Matka kuvaa etenemisen suuruutta ja on aina positiivinen.

Edestakaisessa liikkeessä palataan takaisin lähtöpisteeseen. Tällaista on esimerkiksi hissin liike yläkerrokseen ja takaisin lähtökerrokseen. Jos kahden kerroksen välinen etäisyys on 5 m, hissin kulkema matka edestakaisessa liikkeessä on 10 m. Siirtymä sen sijaan on 0 m, koska hissin paikka lopussa on sama kuin alussa.

Siirtymä ja matka

Kappaleen siirtymä (Δ x​) on sen paikan muutos: Δ x = x 2 x 1 , missä x 1  on kappaleen paikka alussa ja x 2  paikka lopussa.

Kappaleen kulkeman polun pituus on kappaleen kulkema matka. Matka on aina positiivinen luku.

Nopeus, keskinopeus ja vauhti

Nopeus  v kuvaa paikan muutosta ajan suhteen. Liikkeen keskinopeus  v k on siirtymän ja siihen käytetyn ajan suhde. Koska keskinopeuteen vaikuttaa vain siirtymän suuruus ja siihen kulunut aika, tämä ei kerro mahdollisista nopeuden vaihteluista siirtymän aikana. Laskemalla keskinopeus saadaan tietää, millä nopeudella kappale olisi liikkunut, jos se olisi kulkenut vakionopeudella. Keskinopeus voi olla siirtymän tavoin positiivinen tai negatiivinen. Nopeuden merkki kuvaa liikkeen suuntaa koordinaatiston origoon nähden. Määritetään seuraavaksi videolla nähdyn radio-ohjattavan auton liikkeen kuvaajan perusteella siirtymä ja keskinopeus kahdella eri aikavälillä.

Aineisto

Taulukko: ​Radio-ohjattavan-liike.ods (LibreCalc)
​Taulukko: Radio-ohjattavan-liike.cmbl (Logger Pro)
​Taulukko: Radio-ohjattavan-liike.cap (Capstone)

Siirtymä A pisteestä  x 1 pisteeseen  x 2 tapahtuu aikavälillä 2,0 s... 4,0 s ja on 0,21 m. Keskinopeus on siis

v A = Δ x Δ t = x 2 x 1 t 2 t 1 = 0 , 62  m 0 , 41  m 4 , 0  s 2 , 0  s 0 , 11  m/s

Siirtymä B pisteestä  x 2 pisteeseen  x 3 on -0,51 m ja tapahtuu aikavälillä 4,0 s...8,0 s. Keskinopeus on

v B = Δ x Δ t = Δ x 3 x 2 t 3 t 2 = 0 , 11  m 0 , 62  m 8 , 0  s 4 , 0  s 0 , 13  m/s

Nopeus on liikettä kuvaava suure, joka huomioi liikkeen suuruuden lisäksi suunnan. Vauhti on suure, joka kuvaa ainoastaan liikkeen suuruutta. Radio-ohjattavan auton vauhti on aina positiivinen riippumatta siitä, liikkuuko auto vasemmalle vai oikealle. Keskivauhti lasketaan jakamalla matka siihen kuluneella ajalla: s Δ t . Vauhdilla ei ole vakiintunutta suuretunnusta. Radio-ohjattavan auton keskivauhti tarkasteluvälillä A on 0,11 m/s ja välillä B 0,13 m/s.

Nopeus, keskinopeus ja vauhti

Nopeus on kappaleen paikan muutos ajan suhteen.

Kappaleen keskinopeus ( v k ​) on siirtymä jaettuna siirtymään kuluneella ajalla.

v k = Δ x Δ t

Liikkeen keskivauhti on matka jaettuna siihen kuluvalla ajalla eli s Δ t . Vauhdilla ei ole vakiintunutta suuretunnusta.

Autoja kulkee maantiellä molempiin suuntiin nopeudella 80 km/h. Vastakkaisiin suuntiin liikkuvien autojen nopeudet ovat täsmällisesti ilmaistuna 80 km/h ja -80 km/h. Tilanteessa on kuitenkin mielekkäämpää puhua vauhdista, joka on molempiin suuntiin kuljettaessa 80 km/h.

Tasainen liike

Yksinkertaisin liikkeen malli on tasainen liike. Luonnossa esiintyy paljon liikettä, joka voidaan mallintaa tasaiseksi. Valo etenee tasaisella nopeudella tai junan matkavauhti on likimain tasaista. Tasaista liikettä nähdään myös oheisella videolla, jossa kaksi herkkäliikkeistä vaunua liikkuvat vaunuradalla.

Vaunujen liikkeistä muodostettiin aika-paikka-kuvaajat samaan koordinaatistoon. Liikkeen aikana kuvaajat ovat nousevia suoria. Tämä tarkoittaa, että paikka kasvaa tasaisesti: joka sekunnin aikana paikka muuttuu saman verran. Alla esimerkiksi punaisen vaunun 1 nopeus oli 0,31 m/s, eli se eteni jokaisen sekunnin aikana 0,31 m.

Sinisen vaunun liike oli nopeampaa kuin punaisen. Tämä ilmenee jyrkempänä kuvaajana, eli sinisen vaunun paikka kasvaa nopeammin. Koska nopeus on paikan muutos jaettuna kuluneella ajalla, nopeus on paikan kuvaajan kulmakerroin. Nopeammin kulkevan sinisen vaunun kuvaajan kulmakerroin on suurempi.

v = Δ x Δ t

Aineisto

Taulukko: Tasainen-liike.ods (LibreCalc)
​Taulukko: Tasainen-liike.cmbl (Logger Pro)
​Taulukko: Tasainen-liike.cap (Capstone)

1. Kumman kuvaajan esittämässä liikkeessä siirtymä on suurempi?

  • Sinisen
  • Oranssin
  • Kummassakin siirtymä on yhtä suuri.

2. Kumman kuvaajan esittämän liikkeen keskinopeus koko tarkasteluvälillä on suurempi?

  • Sinisen
  • Oranssin
  • Kummankin keskinopeus on yhtä suuri.

3. Kumman kuvaajan esittämässä liikkeessä nopeus on vakio?

  • Sinisen
  • Oranssin
  • Kummassakin nopeus on vakio.

4. Auto liikkuu suoralla tiellä. Mikä seuraavista pitää paikkansa?

  • Siirtymä voi olla suurempi kuin matka.
  • Jos matka on suurempi kuin siirtymä, nopeus on koko ajan samanmerkkinen.
  • Jos nopeus ja vauhti ovat koko ajan yhtä suuret, myös matka ja siirtymä ovat yhtä suuret.

Tasaisessa liikkeessä paikan kuvaaja on siis suora. Tämän suoran kulmakerroin ilmaisee kappaleen nopeuden. Tasaisessa liikkeessä kappaleen nopeus on koko ajan sama, joten määritetty nopeus ja keskinopeus ovat sama asia. Kuvaajan kulmakerroin määritetään mittausaineistosta sovittamalla mittauspisteisiin suora sopivalla analysointiohjelmalla.

 Suoran kulmakerroin

Origon kautta kulkevan suoran yhtälö on  ( x , y )-koordinaatistossa matemaattisesti muotoa y = k x​, jossa  k on suoran kulmakerroin. Suoran yleisessä muodossa  y ilmentää pystyakselia. Paikan kuvaajassa pystyakselilla on suure paikka x. Yleisen muodon tekijä  x ilmentää vaaka-akselia. Paikan kuvaajassa vaaka-akselilla on suure aika t. Kulmakerroin on liikkeen nopeutta  v kuvaava suure. Täten tasaista liikettä kuvaava matemaattinen malli on muotoa  x = v t olettaen, että se on tarkastelun alkuhetkellä origossa.

Jos tasaisesti liikkuva kappale ei ole origossa hetkellä t = 0   s , paikan yhtälö on  x = x 0 + v t, missä  x 0 on paikka tarkastelun alkuhetkellä.

Tasainen liike ja nopeus

Tasaisessa liikkeessä nopeus ( v, engl. velocity) on vakio. Nopeus määritetään tasaisessa liikkeessä aika-paikka-kuvaajan kulmakertoimena. Tasaisen liikkeen nopeuden matemaattinen malli on

v = Δ x Δ t ( paikka = paikan muutos kulunut aika )

Tasaisessa liikkeessä kappaleen paikka lasketaan lausekkeella

x = x 0 + v t ( paikka = paikka alussa + nopeus kulunut aika )

Yksikkö km/h

Sekunti on joihinkin arkielämän liiketilanteisiin lyhyt aika ja metri lyhyt matka. Liikenteessä matkaa mitataan kilometreissä ja aikaa tunneissa. Nopeuden lisäyksikkö on km/h. Yksikkömuunnokset voidaan tehdä seuraavalla tavalla:

1 km h = 1  km 1  h = 1000  m 3600  s = 1 3,6 m s

ja

1 m s = 1  m 1  s = 0,001  km 1 3600  h = 3600 0,001 1 km h = 3 , 6  km  h

Muutos m/s →​ km/h

  • Kerrotaan nopeuden lukuarvo 3,6:lla

Muutos km/h →​ m/s

  • Jaetaan nopeuden lukuarvo 3,6:lla

Esimerkit

Esimerkki 1

Koehenkilö käveli käytävällä. Henkilön paikkaa mitattiin ultraäänianturilla. Mittaustulokset on esitetty ohessa eri tiedostomuodoissa. Muodosta tai avaa henkilön aika-paikka-kuvaaja, ja vastaa sen perusteella seuraaviin kysymyksiin.

Aineisto

Taulukko: Kavelynopeus.ods (LibreCalc)
​Taulukko: Kavelynopeus.cmbl (Logger Pro)
​Taulukko: Kavelynopeus.cap (Capstone)

  1. Millä aikaväleillä henkilö liikkui ja mihin suuntiin?
  2. Määritä kuvaajan perusteella siirtymä ja kuljettu matka mittauksen aikana.

Esimerkin 1 ratkaisu

a. Henkilö liikkuu eteenpäin liikkeen paikan kuvaajan ollessa nouseva ja taaksepäin kuvaajan laskiessa. Kuvaajan perusteella henkilö liikkui eteenpäin aikaväleillä 0,5...5 s ja 11,5...13,5 s.

Välillä 6,5...10,5 s henkilö liikkui taaksepäin.

Oheiseen kuvaajaan on merkitty pystyviivoin hetket, jolloin henkilö lähtee liikkeelle tai pysähtyy.

Henkilö liikkui eteenpäin aikaväleillä 0,5...5 s ja 11,5...13,5 s. Välillä 6,5...10,5 s henkilö liikkui taaksepäin.

b. Siirtymä koko mittauksen aikana on loppupaikan ja alkupaikan erotus eli 1,3 m – 0,2 m = 1,1 m.

Matka saadaan laskemalla edestakaisten siirtymien suuruudet (itseisarvot) yhteen. Matka on siis

  ( 2 , 7  m 0 , 2  m ) + ( 2 , 7  m 0 , 2  m ) + ( 1 , 3  m 0 , 2  m ) = 6 , 1  m

Siirtymä koko mittauksen aikana on 1,1 m ja kuljettu matka 6,1 m.

Esimerkki 2

Lue tarvittavat lukuarvot kuvaajasta ja määritä

  1. siirtymä ja kuljettu matka välillä 0...20 s
  2. keskinopeus välillä 10...20 s
  3. nopeus hetkellä 20 s.

Esimerkin 2 ratkaisu

a. Siirtymä:  Δ x = x 2 x 1 = 8  m 0  m = 8  m

Matka:  13  m + 5  m = 18  m

b. Keskinopeus saadaan nopeuden ja ajan arvoilla välin päätepisteistä laskemalla.

v = Δ x Δ t = x 2 x 1 t 2 t 1 = 8  m 13  m 20  s 10  s = 0 , 5  m/s

c. Hetkellä 20 s kuvaaja on suora eli liike on tasaista. Nopeus lasketaan suoran kulmakertoimena.

v = Δ x Δ t = x 2 x 1 t 2 t 1 = 0  m 13  m 25  s 17  s = 1,625  m/s 1 , 6  m/s

Esimerkki 3

  1. Juna lähtee Helsingistä klo 16.17 ja saapuu Lahteen klo 17.08. Matkan pituus on 106 km. Laske junan keskinopeus.
  2. Juna jatkaa matkaansa Kouvolaan samalla keskinopeudella. Matka Lahdesta Kouvolaan on 59 km. Mihin aikaan juna on perillä?

Esimerkin 3 ratkaisu

a. Keskinopeus voidaan laskea käyttäen yksiköitä kilometri ja tunti. Aikaa Helsingistä Lahteen kuluu 51 minuuttia, joka on tunneissa

t = 51 60  h = 0 , 85  h

Keskinopeus on

v = s t = 106  km 0 , 85  h = 124,705 km/h 120  km/h

b. Ratkaistaan keskinopeuden määritelmästä aika

v k = s t | | t v k t = s | | : v k = s v k

Käytetään keskinopeudesta arvoa 124,71 km/h (välitulos, enemmän merkitseviä numeroita kuin lopullisessa vastauksessa):

t = 59  km 124 , 71  km/h = 0,473 0 h 0 , 47 60  min = 28 , 2  min 28  min

Juna on Kouvolassa klo 17.36.

Kokeellinen tutkimustyö – kävelijän nopeus

Avaa vähintään 10 metriä pitkä mittanauha suoraksi käytävän lattialle. Ajanottajat asettuvat mitan varrelle metrin välein. Ajanottajien kellot käynnistetään yhtä aikaa, ja yksi henkilö kävelee mitattavan matkan. Ajanottajat pysäyttävät kellonsa, kun kävelijä ohittaa heidät. Saadaan kävelyn väliajat yhden metrin välein, jotka kirjataan yhteiseen dokumenttiin. Toistetaan mittaus muutamalla henkilöllä. Esitetään liikkeet kuvaajina aika-paikka-koordinaatistossa. Lasketaan kävelyjen keskinopeudet. Olivatko kävelyt tasaista liikettä?

Kokeellinen tutkimustyö – höyhenen putoamisnopeus

Asenna mittanauha pystysuuntaan ja pudota höyhen niin, että näet sen sijainnin pystysuunnassa mittanauhasta. Pudota höyhen ja kuvaa video pudotuksesta. Määritä videon perusteella höyhenen paikka sopivin aikavälein ja esitä tulokset aika-paikka-koordinaatistossa. Oliko höyhenen liike tasaista? Jos oli, määritä höyhenen putoamisnopeus.

Pysähdy pohtimaan

1. Mikä on opiskelijan paikka hetkellä 2,0 s? 

Anna vastaus kokonaislukuna:metriä.

2. Kuinka suuri on opiskelijan siirtymä välillä 0...10 s? 

Anna vastaus kokonaislukuna:  metriä.

3. Kuinka suuri on opiskelijan kulkema matka välillä 0...10 s? 

Anna vastaus kokonaislukuna:  metriä.

4. Kuinka suuri on opiskelijan keskinopeus välillä 0...10 s?

Anna vastaus kokonaislukuna:  metriä sekunnissa.

5. Kuinka suuri on opiskelijan nopeus välillä 3...6 s? 

Anna vastaus kokonaislukuna:  metriä sekunnissa.

1. Masa juoksee kotoaan 24 sekunnissa pysäkille A . Kuinka suuri on hänen keskinopeutensa kahden numeron tarkkuudella?

Vastaus:  m/s.

2. Masa matkustaa raitiovaunun kyydissä pysäkiltä A pysäkille B nopeudella 10 m/s. Kuinka kauan ratikkamatka kestää kahden numeron tarkkuudella?

Vastaus:  s.

3. Masa odotti raitiovaunua 45 sekuntia pysäkillä A. Kuinka suuri oli Masan keskinopeus koko matkalla kotoa pysäkille B kahden numeron tarkkuudella?

Vastaus:  m/s.

4. Masa palaa kävellen kotiin pysäkiltä B. Kävelyn keskivauhti on 2,5 m/s. Kuinka kauan kotimatka kestää kahden numeron tarkkuudella?

Vastaus:  s.

5. Kuinka suuri oli Masan keskinopeus hänen kävellessään kotiin?

Vastaus:  m/s.

1. Liike 1:

2. Liike 2:

3. Liike 3:

4. Liike 4:

5. Liike 5:

Oikeat vastaukset
1. Liike 1: kuvaaja f
2. Liike 2: kuvaaja b
3. Liike 3: kuvaaja d
4. Liike 4: kuvaaja c
5. Liike 5: kuvaaja a
Odota