Osion tavoitteet
Suomalainen yhteiskunta ja sen jäsenet
- Tässä luvussa tutustut:
- hyvinvointivaltioon ja sen rahoittamiseen
- Suomessa asuvaan väestöön ja sen rakenteeseen
- erilaisiin perhetyyppeihin ja lasten oikeuksiin
- kihlaukseen ja avioliittoon sekä siihen, että joskus avioliitto päättyy avioeroon
- perintöasioihin ja testamenttiin.
Suomi on hyvinvointivaltio
Suomessa valtio huolehtii kansalaisten elintason ja toimeentulon varmistamisesta. Jokaiselle ihmiselle kuuluvat sosiaaliset oikeudet on kirjattu perustuslain 19. pykälään: "Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon." Tätä Suomessa toteutettua valtiomallia nimitetään hyvinvointivaltioksi.
Hyvinvointivaltion idea on rahoittaa verotuksella kansalaisten tarvitsemia palveluita (esim. koulutus, terveydenhuolto, sosiaalipalvelut) ja taata kohtuullinen toimeentulo tulonsiirroilla kaikissa elämäntilanteissa (esim. toimeentulotuki, eläkkeet, työttömyysturva).
Ihmisten perustoimeentulon takaamiseksi valtio on perustanut Kelan eli Kansaneläkelaitoksen. Sen tehtävänä on hoitaa Suomessa asuvien perusturvaa eri elämäntilanteissa. Kelan asiakkaita ovat kaikki Suomessa asuvat sekä ulkomailla asuvat Suomen sosiaaliturvan piiriin kuuluvat henkilöt.
Kelan kautta haettavaan sosiaaliturvaan kuuluvat lapsiperheiden tuet, sairausvakuutus, kuntoutus, työttömän perusturva, asumistuki, opintotuki ja vähimmäiseläkkeet. Lisäksi Kela huolehtii vammaisetuuksista, sotilasavustuksista sekä maahanmuuttajan tuesta. (Lisätietoa Kelan myöntämistä etuuksista.)
Yksinkertaistettuna voi ajatella rahoituksen muodostuvan seuraavasti: Kun kansalainen ansaitsee rahaa, hän maksaa tästä rahasta osan veroina valtiolle ja sille kunnalle, jonka asukkaana hän on. Näillä kertyneillä verotuloilla valtio ja kunnat sitten järjestävät palveluita ja maksavat tulonsiirtoja kansalaisilleen. Verotuloja valtiolle kerääntyy myös arvonlisäverotuksen kautta eli siitä, että ihmiset kuluttavat rahaa eri asioihin. Ostosten yhteydessä kuluttaja maksaa aina myös ostoksistaan veroa valtiolle, vaikkei hän sitä välttämättä kaupassa asioidessaan ajattele.
Mitä hyvinvointivaltiolla tarkoitetaan?
- Valtiota, joka pyrkii tuottamaan mahdollisimman paljon voittoa.
- Valtiota, jossa kaikki palvelut ovat julkisia.
- Valtiota, joka pyrkii takaamaan kansalaistensa peruselintason.
Suomen väestömäärä
Väestötilastoja on laadittu Suomessa vuodesta 1749 lähtien, jolloin maamme väkiluku oli vain 410 400 henkilöä. Sen jälkeen Suomen väestö on kasvanut tasaisesti muutamia poikkeuksellisia vuosia lukuun ottamatta. Suurin väestötappio koettiin nälkävuonna 1868, jolloin väestö väheni yli 96 000 henkilöllä. Viimeisimmät väestötappiovuodet olivat 1969 ja 1970. Tuolloin syynä oli suomalaisten massamuutto töiden perässä Ruotsiin. Viimeisen kahdensadan vuoden aikana maamme väestömäärä on viisinkertaistunut.
Vuonna 2023 Suomen asukasluku oli 5 601 452 henkeä, kun kaksisataa vuotta aikaisemmin Suomen väkiluku oli vain n. 1 078 300 henkeä. Suomi on muuttunut nopeasti muutenkin. Aiemmin vahvasti maatalouteen nojaavasta yhteiskunnasta on tullut palveluyhteiskunta, jossa ihmiset hakeutuvat kaupunkikeskuksiin kuten Helsinkiin, Tampereelle, Ouluun, Jyväskylään, Kuopioon tai Turkuun. Kaupunkikeskuksiin muuttamisen syinä ovat yleensä paremmat opiskelu- ja työmahdollisuudet kuin kotiseudulla.
Suomen väestönkasvu on ollut viime vuosina noin puolen prosentin suuruusluokkaa. Ulkomaisen muuttovoiton osuus väestönkasvusta on lisääntynyt ja maahanmuutto on kasvattanut Suomen väkilukua enemmän kuin syntyneiden määrä. Väestöennusteen mukaan väestö tulee kasvamaan tulevaisuudessa, mutta hitaammin kuin tähän mennessä, koska syntyvyys on vähäistä.
Väestömuutokset ja väkiluku Suomessa esimerkkivuosikymmeninä
Syntyneitä | Kuolleita | Syntyneitä − kuolleita | Väestön lisäys | Siirtolaisuus | Väkiluku jakson alussa | |
1861–1870 | 616 000 | 576 000 | 40 000 | 22 000 | −18 000 | 1 747 000 |
1891–1900 | 903 000 | 521 000 | 382 000 | 288 000 | −94 000 | 2 656 000 |
1911–1920 | 830 000 | 583 000 | 247 000 | 288 000 | −42 000 | 2 943 000 |
1940–1950 | 926 000 | 518 000 | 408 000 | 334 000 | −74 000 | 4 030 000 |
1961–1970 | 765 000 | 434 000 | 330 000 | 152 000 | −178 000 | 4 446 000 |
2001–2010 | 582 386 | 489 498 | 92 888 | 192 393 | 100 018 | 5 188 008 |
Mitkä seuraavista väittämistä kuvaavat Suomen väestönkasvua?
- Suomessa asuu on noin 5,5 miljoonaa ihmistä.
- Väestönkasvun odotetaan jatkuvan tulevaisuudessa nykyistä hitaampana.
- Väestönkasvu on ollut viime vuosikymmeninä negatiivista.
Ikääntyvä Suomemme
Väestörakenne on muuttunut Suomessa ja koko Euroopassa viime vuosina. Eläkeikäisten osuus väestöstä on kasvanut voimakkaasti samaan aikaan kuin työikäinen väestö vähenee. Myös lasten ja nuorten osuudet pienenevät, koska syntyvyys on vähäistä.
Väestön vanhenemisella ja työväestön määrän vähenemisellä on laajat vaikutukset yhteiskuntaan. Se vaikuttaa valtion menojen kasvuun. Ikääntyvästä väestöstä koituu enemmän kuluja yhteiskunnalle kuin työikäisistä, koska eläke ja hoivamenojen määrä kasvaa samalla kun työikäisten määrä suhteessa eläkeläisiin vähenee. Kun valtion menot siis kasvavat, on valtion tuloja pyrittävä kasvattamaan verotuksen avulla. Toinen vaihtoehto on tinkiä valtion ja kuntien tuottamista palveluista kuten esimerkiksi koulutuksesta tai terveydenhuollosta. Myös tulonsiirtoja kuten esimerkiksi lapsilisiä, opintotukia, eläkkeitä tai työttömyyskorvauksia voidaan joutua leikkaamaan.
Väestön rakennetta voidaan tutkia huoltosuhteen avulla. Se kertoo, kuinka paljon väestössä on työikäisiä ja kuinka paljon muuta väestöä. Toisin sanoen huoltosuhde tarkoittaa työvoiman ulkopuolella olevien määrää suhteessa varsinaisen työvoiman määrään.
Työväestön määrää voidaan kasvattaa onnistuneella maahanmuuttopolitiikalla. Maahan muuttaneet olisi hyvä saada kotoutettua mahdollisimman hyvin, jotta he pääsisivät kiinni työelämään. Työikäisten ja työkykyisten ihmisten määrän lisääntyminen kasvattaisi verotuloja, jolloin valtio ja kunnat voisivat tarjota paremmin palveluja kansalaisille. Tämä edellyttää sitä, että maassa riittää työtä sitä tekeville ja sitä haluaville. Haittaa ei olisi myöskään siitä, jos syntyvyys Suomessa lisääntyisi seuraavina vuosikymmeninä ja työikäisiä ilmestyisi työmarkkinoille enenevissä määrin.
Mitä tarkoitetaan huoltosuhteella?
- Työtä tekemättömän väestön kokonaismäärää.
- Työtä tekevän väestön suhdetta syntyvyyteen ja maahanmuuttoon.
- Työtä tekemättömän väestön suhdetta työtä tekevään väestöön.
Tilastoja Suomen väestöstä
Suomen väestönkehitys 1750-luvulta 2000-luvun alkuun
Suomen väestön ikärakenne vuosina 1917 ja 2022
Kulttuurivähemmistöt Suomessa
Suomi ei ole koskaan ollut vain yhden kulttuurin maa, vaan maassamme on aina asunut erilaisia väestöryhmiä. Perinteisiä vähemmistöjä maassamme ovat suomenruotsalaiset ja saamelaiset. Heidän lisäksi muita kieli ja kulttuurivähemmistöjä ovat muun muassa viittomakieliset, romanit ja maahanmuuttajaryhmät. Kasvanut maahanmuutto on lisännyt maamme monikulttuurisuutta. Myös eri vammaisryhmät, eri uskontokuntiin kuuluvat ja seksuaalivähemmistöjen edustajat kuuluvat osana kokonaisuuteen, jota voimme kutsua Suomeksi.
Kansallisista kulttuurivähemmistöistä Suomessa saamelaisilla alkuperäiskansana sekä romaneilla ja muilla ryhmillä on lakiin perustuva oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamelaisilla on kulttuurinen itsehallinto, josta vastaa Saamelaiskäräjät. Suomessa asuu nykyisin 6 000 – 7 000 saamelaista, jotka puhuvat kolmea saamen kieltä. Saamelaisten kotiseutualueella saamenkielisellä oppilaalla on oikeus saada saamenkielistä opetusta. Saamelaisilla on myös oikeus käyttää saamea asioidessa virastoissa ja muissa virallisissa asioissa.
Kielellisiin vähemmistöihin kuuluvat käyttävät muuta kuin valtaväestön kieltä. Maamme viralliset kielet ovat suomi ja ruotsi, joita on oikeus käyttää viranomaisten kanssa asioidessa. Suomessa on huomioitu muidenkin erityisryhmien kuten tulkitsemis ja käännösapua tarvitsevien oikeudet viranomaisissa. Sen vuoksi esimerkiksi viittomakieliselle voidaan tarvittaessa hankkia tulkki tiettyyn virastoon tai laitokseen.
Maahanmuuttajiin kuuluvat Suomeen tulleet turvapaikanhakijat, pakolaiset, siirtolaiset, paluumuuttajat ja muut ulkomaalaiset. Suurimmat maahanmuuttajaryhmät ovat Venäjältä ja Virosta. Lisäksi Suomessa on pakolaisia mm. entisen Jugoslavian maista, Somaliasta, Irakista ja Syyriasta.
Uskonnon ja omantunnonvapaus on perustuslakiin kirjattu perusoikeus. Se takaa oikeuden tunnustaa ja harjoittaa uskontoa, ilmaista vakaumus ja kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan. Kansankirkkonimitystä käytetään kirkkokunnista, joihin kansan enemmistö kuuluu ja joilla on lakiin perustuva erikoisasema. Suomessa kansankirkkoja ovat evankelisluterilainen ja ortodoksinen kirkko. Muita Suomessa harjoitettavia uskontoja ovat muun muassa juutalaisuus, islam, buddhalaisuus ja hindulaisuus.
Muistilista
- Suomessa toteutettua valtiomallia nimitetään hyvinvointivaltioksi, joka rahoitetaan pääosin verovaroin.
- Hyvinvointivaltiossa valtio ja kunnat tuottavat ihmisille erilaisia palveluja ja tulonsiirtoja.
- Suomen väkiluku kasvaa hitaasti, vaikka väestö koko ajan vanhenee.
- Ihmiset muuttavat isompiin kaupunkeihin eli kasvukeskuksiin työ ja opiskelumahdollisuuksien vuoksi.
- Erilaiset vähemmistöt kuuluvat osana suomalaiseen yhteiskuntaan.
- Palvelun tarjoaa e-Oppi Oy ja Star Cloud OÜ