Kuulo
Korvalehdet keräävät ääniaaltoja korvaan. Ääni kulkeutuu korvakäytävää pitkin tärykalvolle. Tärykalvo voimistaa ääntä kuin rumpujen rumpukalvo. Voimistunut värähtely siirtyy välikorvan kuuloluiden kautta sisäkorvan simpukkaan. Simpukan aistinsolut aistivat äänen. Ääniaistimus siirtyy kuulohermoa pitkin aivojen kuuloalueelle, jossa kuuloaistimus tulkitaan.
Sisäkorvan aistinsolut eivät uusiudu. Tästä syystä kuulon suojaaminen on tärkeää. On tärkeää muistaa, että musiikin liian kovalla kuunteleminen vaurioittaa kuuloa helposti. Korvatulppien pitäminen esimerkiksi rock-konserteissa on suositeltavaa.
Liike- ja tasapainoelimet sijaitsevat sisäkorvassa. Niiden ansiosta tiedämme päämme asennon ja liikkeen, vaikka silmämme olisivatkin kiinni.
Ääniaaltoja korvalehden ohjaamana korvaan → → kuin rumpukalvo → pienet → kuuloelin, jonka nimi on → välittää tiedon → aivot, jossa syntyy aistimus.
Näkökyky
Silmät ovat suojassa pääkopan sisällä. Näemme silmistä vain läpikuultavan sarveiskalvon, värikalvon ja keskellä mustana erottuvan linssin keskiosan, mustuaisen. Linssi kupertuu lihasten avulla niin, että vaikka katsomme lähelle tai kauas, verkkokalvolle silmän takaosaan syntyy tarkka kuva.
Tieto kuvasta kulkee näköhermoa pitkin aivoihin, jossa aivojen näköalue tulkitsee kuvan.
Värikalvon tehtävä on säädellä, kuinka paljon valoa tulee silmään. Hämärässä värikalvo on kuroutunut reunoille ja linssin keskusta eli mustuainen näkyy suurena. Kirkkaalla säällä mustuainen on pieni.
Silmälaseilla voidaan auttaa linssin työtä. Esimerkiksi monilla yli 50-vuotiailla linssin kyky taittaa valoa ei riitä lehden lukemiseen. Lukulasit auttavat tarkan kuvan saamisessa, sillä lukulasit taittavat valon säteitä silmien linssien tapaan.
Silmiä pitää suojella hyvin. Suojalasit ovat välttämättömiä esimerkiksi teknisissä töissä. Aurinkolasit suojaavat auringon haitallisilta säteiltä. Silmät väsyvät tarkassa työssä helposti. Monen tunnin työskentely tietokoneen näyttöruudun ääressä väsyttää silmiä.
Valosäteilyä silmään → → valoa taittava → hyytelömäinen → aistinsolut → aistimus eteenpäin pitkin → aivot, jossa syntyy aistimus.
Miten silmä sopeutuu valoisaan ja hämärään?
Silmän keskellä on mustuainen, joka on linssin keskiosa.
Vasemmanpuoleisessa kuvassa silmä on hämärässä valossa: silmään pitää tulla paljon valoa. Tästä syystä mustuainen on suuri, eli valoa pääsee sen kautta silmään paljon.
Oikeanpuoleisessa kuvassa silmä on kirkkaassa valossa: silmään päästetään vain vähän valoa, kun värikalvo on laajentunut peittäen suurta osaa mustuaisesta.
Muut aistit
Näkö- ja kuuloaistin lisäksi ihminen tarvitsee monia muitakin aisteja.
Näistä tärkeimmät aistit ovat haju- ja makuaisti. Niiden avulla saamme tietoa ruoan laadusta ja ympäristöstä.
Ihon aistinsolut aistivat muun muassa painetta, kylmää ja lämmintä.
Termejä
Kuulo- ja näköaisti
Termi | Selitys |
korva | Elin, joka mahdollistaa kuulemisen. Korvassa on myös liike- ja tasapainoelimet. |
silmä | Elin, joka mahdollistaa näkemisen. |
aisti | Ihmisen keino havaita elimellä ympäristöstä tiettyjä asioita. Esimerkiksi silmät ovat näköaistin elimiä. |
Tiivistelmä
- Silmän linssi taittaa valoa niin, että kuva taittuu silmän verkkokalvolle tarkkana.
- Korvan tärykalvosta ääni siirtyy kuuloluiden kautta sisäkorvan aistinsoluille.
- Sekä näkö- että kuuloaistimus tulkitaan aivoissa.
- Palvelun tarjoaa e-Oppi Oy ja Star Cloud OÜ