Kesä
Kesä on vuodenajoista lämpimin, koska maapallo on silloin kallistunut niin, että aurinko säteilee tällöin kesää viettävälle alueelle jyrkemmässä kulmassa kuin muina vuodenaikoina.
Pohjoisella pallonpuoliskolla kesäkuukausiksi lasketaan kesä-, heinä- ja elokuu. Eteläisellä pallonpuoliskolla kesäkuukaudet ovat joulu-, tammi- ja helmikuu.
Lämpötilaan perustuvan kesän katsotaan alkavaksi siitä, kun vuorokauden keskilämpötila ylittää +10 astetta.
Ainakin koululaisten mielestä kesä voi tarkoittaa myös koulujen loma-aikaa, joka alkaa kesäkuun alussa ja kestää kymmenisen viikkoa.
- juhannus
- räntää
- kukkia
- joulu
- heinäkuu
- pyöräilykelejä
- marraskuu
- hiihtäminen
Sään elementit
Säästä puhuttaessa tarkoitetaan neljää asiaa:
- lämpötila
- pilvisyys
- sade
- tuuli.
Valokuvassa on sade tulossa. Kun saderintama lähestyy, ilman lämpötila laskee, pilvisyys lisääntyy ja usein tuulet voimistuvat.
Sade
Sade on pilvistä putoilevaa vettä. Kun aurinko lämmittää järven tai muun vesistön pintaa, siitä haihtuu vesihöyryä. Se kohoaa ylöspäin muodostaen pilviä. Kun vesihöyry jäähtyy yläilmakehässä, se tiivistyy vesipisaroiksi, jotka alkavat putoilla kohti maata.
Normaali vesisade voi olla rankkaa tai kevyempää. Vesipisarat ovat keskikokoisia, ja sade kestää jopa useita tunteja yhtäjaksoisesti.
Tihkusade muodostuu niin pienistä vesipisaroista, että ne eivät edes muodosta renkaita osuessaan lätäköihin. Tihkusade kuitenkin kastelee ja huonontaa näkyvyyttä.
Sadekuuro on rankka, nopeasti ohimenevä sade. Vesipisarat ovat suuria, ja vettä tulee pienessä ajassa paljon. Jos siihen liittyy ukkonen, puhutaan ukkoskuurosta.
Raekuuro. Joskus kesälläkin sataa rakeita eli pieniä jääkokkareita. Niitä syntyy kun vesipisarat jäätyvät uudelleen kylmän ukkospilven alaosassa.
Sade on putoilevaa vettä. Kun aurinko järven tai muun vesistön pintaa, siitä haihtuu . Se kohoaa ylöspäin muodostaen .
Kun vesihöyry jäähtyy yläilmakehässä, se tiivistyy , jotka alkavat putoilla kohti maata.
Sään tekijöitä
Lämpötila on kesällä korkeampi kuin muina vuodenaikoina, koska auringon säteet osuvat "enemmän" Suomeen kuin talvella. Lämpötilaan vaikuttavat myös pilvet ja tuulet, sillä eihän kesälläkään ole aina lämmintä.
Pilvisyys estää auringon säteitä lämmittämästä maata päiväsaikaan. Toisaalta pilvipeite toimii yöllä peiton tavoin säilyttäen lämpimän maan pinnalla. Selkeänä yönä voi lämpötila kesälläkin laskea nollan alapuolelle Silloin sanotaan olevan hallayön. Halla vaurioittaa puita ja viljelykasveja.
Ilmavirtaukset eli tuulet vaikuttavat lämpötilaan. Jos ilmaa virtaa pohjoisesta, se on aina kylmempää kuin eteläinen ilmavirtaus.
Meri-ilmaston rannikolla ja saaristossa ilma lämpenee keväällä hitaammin ja jäähtyy syksyllä myöhemmin kuin sisämaassa. Tämä johtuu siitä, että meriveden kestää lämmetä keväällä kauan. Toisaalta syksyllä meri vapauttaa lämpöä ilmaan.
Mannerilmaston alueella sisämaassa on kylmempi talvi ja lämpimämpi kesä kuin meren rannalla.
Tuuli
Tuuli syntyy, kun aurinko lämmittää maata ja sen pinnalla olevaa ilmaa. Lämmennyt ilma kohoaa ylöspäin ja uutta ilmaa virtaa tilalle.
Tuuli viilentää usein ilmaa, sillä tilalle virtaava ilma on yleensä viileämpää. Myös ilmavirtaus sinänsä viilentää. Tämän huomaat helposti, kun puhallat kämmenenselkääsi, jolloin ilmavirta tuntuu viileältä.
Tuuli voi myös olla vaarallisen kovaa erityisesti merialueilla. Maallakin myrsky voi kaataa isojakin puita ja vaurioittaa rakennuksia. Sään ennustajat, meteorologit, pyrkivät varoittamaan ihmisiä kovista tuulista antamalla myrskyvaroituksia maa- ja merialueille. Myrskyyn liittyy kesällä usein ukkonen.
Tuulen kovuutta kuvataan sillä, kuinka monta metriä sekunnissa tuuli etenee (yksikkö m/s).
Tuulen voimakkuus
m/s | Kuvaus |
0–3 | Heikko tuuli |
4–7 | Kohtalainen tuuli |
8-13 | Navakka tuuli |
14-20 | Kova tuuli (kovan tuulen varoitus) |
21–24 | Myrsky (myrskyvaroitus) |
25–28 | Kova myrsky (myrskyvaroitus) |
29–32 | Ankara myrsky (myrskyvaroitus) |
>32 | Hirmumyrsky |
Ukkonen
Ukkonen on voimakas sääilmiö, jossa ukkospilveen muodostunut sähkövaraus purkautuu salamana. Salama voi iskeä pilvestä toiseen tai maahan.
Ukonilmalla yleensä myös tuulee ja sataa rankasti. Maahan iskevät salamat aiheuttavat vahinkoa sähkölaitteille ja joskus myös ihmisille. Salamat iskevät usein korkeisiin paikkoihin, kuten isoihin puihin ja korkeisiin rakennuksiin.
Ukkosen jyrinä kuuluu jopa 20 kilometrin päähän, ja salamat näkyvät vielä kauemmas.
Miksi ukkosen jyrinä kuuluu vasta jonkin aikaa välähdyksen jälkeen? Se johtuu siitä, että ääni kulkee paljon valoa hitaammin. Esimerkiksi kilometrin päässä olevan salamaniskun havaitset välittömästi, mutta ääneltä menee kilometrin matkaan noin kolme sekuntia.
Voitkin arvioida ukkosrintaman etäisyyttä laskemalla kuinka kauan välähdyksestä kuluu aikaa jyrähdykseen. Jos aika on kolme sekuntia, ukkonen on kilometrin päässä. Jos aikaa kuluu kuusi sekuntia, ukkonen on kahden kilometrin päässä jne.
Sään ennustaminen
Meteorologi ennustaa säätä. Hän tekee säähavaintoja pitkältä ja lyhyeltä ajalta ja vertaa saatuja havaintoja sääennustusmalleihin. Mallit on rakennettu pitkän ajan kuluessa tehtyjen säähavaintojen pohjalta. Joskus sää kuitenkin käyttäytyy odottamattomasti ja sääennustus menee pieleen.
Melko tarkkoja muutamaa lähituntia koskevia ennusteita tehdään mm. sadetutkien avulla. Niillä nähdään, missä sataa ja minne sade on menossa. Kun vielä otetaan huomioon tuulen suunta ja voimakkuus, voidaan ennustaa, milloin saderintama saapuu paikkakunnalle.
Voit katsoa sääennusteita internetistä tai televisiosta. Myös radiossa annetaan sääennusteita. Merelle on omat ennusteensa ja veneilijöille tarkoitetut tuulivaroitukset.
Voit itsekin ennustaa säätä katsomalla taivaalle. Korkeat kumpupilvet enteilevät sadetta, tumma pilvipeite ukkosta. Sanotaan, että iltarusko enteilee seuraavan päivän sadetta. Se saattaa pitää paikkansakin, sillä iltarusko johtuu siitä, että ilmakehän sisältämät vesipisarat taittavat auringon valoa ja saavat sen näyttämään punaiselta.
Termejä
Kesän sää
Termi | Selitys |
kesä | Vuodenaika, jolloin päivä on pisimmällään. Linnut laulavat, puissa on lehdet. Kesäkuu, heinäkuu, elokuu. Jos puhutaan kesästä säiden perusteella, kesän katsotaan alkavaksi siitä, kun vuorokauden keskilämpötila ylittää +10 astetta. |
tuuli | Ilman siirtyminen maapallon pinnalla paikasta toiseen. |
ilmasto | Alueen vuotuisen sademäärän ja lämpötilan perusteella määritetty termi. Esimerkiksi Välimeren rannikolla on talvisateiden ilmasto: siellä sataa paljon talvella mutta ei kesällä. |
meri-ilmasto | Meren läheisyydessä oleva ilmasto, jossa ilma lämpenee keväällä hitaammin ja jäähtyy syksyllä myöhemmin kuin sisämaassa. |
mannerilmasto | Kaukana meren rannalta oleva ilmasto, jossa talvi on kylmempi ja kesä lämpimämpi kuin meren rannalla. Esimerkiksi Itä-Suomessa on mannerilmasto ja Itämeren rannikolla meri-ilmasto. |
ukkonen | Sääilmiö, jossa pilviin syntyneet sähkövaraukset purkautuvat valokaarina (salamat). Voi kuulua myös paineaallon aiheuttamaa jyrinää. |
Tiivistelmä
- Kesän säähän vaikuttavat eniten lämpötila ja sade.
- Tuulet ja pilvisyys voivat vaikuttaa päivän lämpötilaan paljon.
- Säätä voi ennustaa.
- Palvelun tarjoaa e-Oppi Oy ja Star Cloud OÜ