Luku 1.1 (Lukion Filosofia FI2)

Johdanto

Moraali tarkoittaa yksilön ja yhteisön käsitystä hyvästä ja pahasta, oikeasta ja väärästä. Näiden käsitysten myötä hyvä elämä ja yhteisöllinen kanssakäyminen on mahdollista. Moraalia voidaan ajatella ihmiselle ominaisena piirteenä, ovathan ihmiset yhteisöllisiä olentoja, joiden selviytyminen on aina perustunut yhteistyöhön. Yhteistyön ja itsekkyyden ristiveto on luonut tarpeen luoda sääntöjä ihmisten väliseen kanssakäymiseen.

Moraalisuudessa on kyse ihmisten välisestä kanssakäymisestä. Moraalin ylläpitäminen edellyttää toisilta ihmisiltä kasvokkain saatua palautetta, mutta se ei yksin riitä. Tarvitaan myös yleistä luottamusta kanssaihmisiin, joista suurinta osaa emme tunne. Yhteisöt, joissa ihmiset luottavat toisiinsa paljon, ovat hyvinvoivimpia. Luottamus on kuitenkin helpompi rikkoa kuin rakentaa.

Moraalin toinen perusta on ymmärrys ihmisten tuhovoimasta. Ihmiset kykenevät myös totaaliseen pahuuteen. Jos hirmutekojen taustoja voidaan ymmärtää, ymmärretään varmasti paremmin myös mahdollisuutta hyvään. Jotkut uskovat mahdollisuuden pahaan olevan koodattuna syvälle ihmisen biologiseen olemukseen ja evoluutiohistoriaan. Toiset taas uskovat, että sekä moraalinen hyvä että moraalinen paha ovat opittuja käyttäytymismalleja. Ihmisellä on potentiaalia moneen, ja suunta määräytyy sosiaalisessa vuorovaikutuksessa.

Moraalilla voi joskus olla sanana huono kaiku, kun puhutaan moralismista. Moralismi on joustamatonta ajattelua, jossa omat käsitykset taantuvat joustamattomiksi opinkappaleiksi. Moralisti tuputtaa mielellään omia moraalikäsityksiään ja tuomitsee muut näkemykset kykenemättä asettumaan muiden ihmisten asemaan. Moraalifilosofia on tällaisen tuputtamisen vastakohta: filosofiassa moraalikäsityksiä muovataan argumenteiksi ja niistä käydään kriittistä keskustelua.

Moraalifilosofia ennen ja nyt

Filosofi ja antiikin moraalifilosofian tutkija Miira Tuominen kertoo nykyisten moraalikäsitysten ja antiikin ajattelun kytköksistä ja eroavaisuuksista.

Katso ja pohdi

  • Miksi meidän kannattaa perehtyä antiikin filosofien ajatuksiin hyvästä elämästä? Miten se lisää ymmärrystämme etiikasta tässä ja nyt?
  • Mitä hyötyä on antiikin filosofiasta nykypäivänä? Miten antiikin hyötyajattelu eroaa nykyajattelusta?
Odota