Luku 1.5 (Maantieto 9. lk)

Muuttuva luonto

Luvun tavoitteet

  • Osaat selittää maiseman osatekijöitä.
  • Osaat selittää, miten maisemat muuttuvat aikojen kuluessa luonnostaan.
  • Osaat antaa esimerkkejä siitä, miten ihminen muuttaa luontoa.
  • Tunnet jokamiehenoikeudet ja -velvollisuudet.
  • Osaat kertoa, mitä ja millaisia maisemia sinua lähinnä olevassa kansallispuistossa suojellaan.
  • Tiedät, mitä tarkoittavat kulttuuriperintö ja perinnemaisemat.
  • Osaat pohtia ympäristön ja kulttuuriperinnön suojelun merkitystä.

Suomalaisen kulttuuriperinnön juuret ovat luonnossa

Maailmalla ihmetellään suomalaisten luonnonläheisyyttä. Meillä eivät autot huku lumeen tai lentoliikenne pysähdy pyryyn.

Me kalastamme, emme pelkää metsässä, tuomme tuoksuvan kuusen jouluksi sisään, kouluja ei suljeta pakkasella, me saunomme, uimme avannossa, pikkulapsilla on kurahousut jne.

Meillä on voimassa maailmassa harvinaiset jokamiehenoikeudet, jotka antavat jokaiselle oikeuden kulkea ja käyttää metsiä, vesiä ja soita. Toisaalta ne myös velvoittavat käyttämään luontoa vastuullisesti.

  • Mitä meidän kulttuuristamme on arvokasta säilyttää?
  • Mitä haluamme vaalia tuleville sukupolville?
  • Millaista luontoa haluamme säilyttää, miten voimme hyödyntää metsiämme, järviämme ja soitamme tulevaisuudessa?
  • Millaisessa maisemassa on hyvä ja terveellistä asua ja elää?
Marjastus kuuluu Suomessa jokamiehenoikeuksiin.

Suomen luonto muuttuu

Kun esi-isämme saapuivat Suomeen, luonto oli erilainen kuin nyt. Niin eloton kuin elollinenkin luonto on muuttunut muutaman tuhannen vuoden aikana suuresti.

Kun matkustaa Lappiin, saa käsityksen siitä, millaiset olot olivat koko Suomessa maan vapautuessa jään ja sulamisvesien alta.

Suurimpana syynä muutoksiin on ollut jääkauden väistyminen ja ilmaston lämpeneminen. Ilmastonmuutos on muuttanut Suomen eliölajistoa nopeasti. 

Lisäksi ihminen on muokannut ympäristöä paljon. Etelä-Suomen saviseutujen metsät on raivattu pelloiksi, asutus on levinnyt niin aukeille kuin metsäisillekin seuduille. Teitä pitkin pääsee lähes kaikkialle. Ihminen on tuonut tahallaan tai vahingossa Suomen luontoon monia vieraslajeja.

Kohta 0:10-0.20 - Vuodenaika on

  • kevät.
  • kesä.
  • syksy.
  • talvi.

Kohta 0:30-0.40 - Oja mutkittelee,

  • koska ihminen on kaivanut mutkittelevan ojan.
  • koska veden virtaus kuluttaa uoman ulkoreunaa kuin hitaasti virtaavassa joessakin.

Kohta 1:40-1:45 - Videolla näkyy

  • ihminen.
  • koira.
  • kettu.

Kohta 2:20-2:25 - Alue on

  • soista.
  • peltovaltaista.
  • Järvi-Suomea.

Kohta 3:00-3:20 - Metsä on

  • mäntymetsää.
  • sekametsää.
  • lehtimetsää.

Alueella on ollut noin 10 000 - 5 000 vuotta sitten

  • vettä (meri tai järvi).
  • pelto.
  • kaupunki.

Metsäluonto on muuttunut jääkauden jälkeen

Kun mannerjäätikkö suli, lähes koko maa oli veden peitossa Itä- ja Pohjois-Suomea lukuun ottamatta. Kun maata vapautui jäästä, kasvillisuutta levittäytyi idästä paljastuneille kallioisille moreenimaille. Sammalet ja jäkälät valtasivat maan ensin. Sen jälkeen heinät, sarat, ruohot ja kanervat muokkasivat maaperää puille sopivaksi.

Suomen nykyiset metsät, taigan havumetsät, ovat kehittyneet vasta jääkauden jälkeen. Koivu levittäytyi Suomeen n. 11 500 vuotta sitten. Tuhat vuotta myöhemmin levisi mänty. Kuusi saapui maahamme viimeisenä n. 5 000 vuotta sitten.

Ilmasto on vaihdellut jääkauden jälkeenkin. Lämpimintä aikaa oli kampakeraaminen aika (noin 4 000 eaa.), jolloin maassamme kasvoi jaloja lehtipuita ja elinolosuhteet olivat suunnilleen samanlaiset kuin Keski-Euroopassa nykyisin. Ilmasto kuitenkin viileni äkillisesti parituhatta vuotta sitten. Ilmasto on alkanut lämmetä uudelleen viimeisten 50 vuoden aikana.

Kasvien perässä levittäytyivät eläimet, ja kalan sekä riistaeläinten perässä lopulta ihmiset. Muinaisten kasvien siitepölyt ovat säilyneet suoturpeessa. Turvekerrosten syvyys puolestaan kertoo, milloin nämä kasvilajit hallitsivat luonnossamme.

Kuusi saapui Suomeen vasta muutamia tuhansia vuosia sitten. 
  • a) Suomessa oli 15 000 vuotta sitten jääkausi.
  • b) Suomessa oli jään sulaessa n. 10 000 vuotta sitten kallioita, kivikoita, järviä ja jokia.
  • c) Puiden tulojärjestys Suomeen: koivu-mänty-kuusi
  • d) Puiden tulojärjestys Suomeen: kuusi-koivu-mänty

Ihminen muokkaa metsiä

"Metsätön Suomi on kuin karvaton karhu", sanoi kirjailija Sakari Topelius yli sata vuotta sitten. Suomalaisista oli muutamassa tuhannessa vuodessa kehittynyt metsää tehokkaasti käyttävää väkeä.

Alettiin pelätä, että ihmiset hävittävät metsät ja maan tärkein elinkeino kärsii. Säädettiin metsälaki. Laki määrää, että kaadetun metsän tilalle on kasvatettava uusi metsä tilalle.

Metsähakkuun jälkeen metsä uudistetaan istuttamalla uudet puun taimet.

Talousmetsän kierto alkaa metsänhakkuista. Sitä seuraavat taimien istutus ja hoito, harvennushakkuut ja lopulta päätehakkuu. Talousmetsät kasvavat harvemmin 80 vuotta pitempään, ennen kuin pääosa puustosta kaadetaan ja myydään.

Talvista talousmetsää Kuopiossa.

Luonnontilaisen metsän elinkaari

Metsällä on oma kiertokulku samaan tapaan kuin ihmisellä on elinkaari lapsuudesta vanhuuteen.

Metsä kehittyy vaiheittain nuoresta miltei puuttomasta metsästä vanhaksi metsäksi. Luonnontilaisen metsän kehitys alkaa yleensä metsäpalosta.

Jos metsä saa kehittyä rauhassa, siitä tulee lopulta aarniometsä. Aarniometsäksi kutsutaan vanhaa metsää, jota ihminen ei ole 200 vuoteen hyödyntänyt. Kansallispuistojen verkostolla pyritään suojelemaan ja säilyttämään Suomelle tyypillisiä metsiä ja metsämaisemia sekä metsien kasvi-, sieni- ja eläinlajeja. Suomen uhanalaisista lajeista yli 35 % on metsien lajeja.

Luonnonmukaista metsää, jossa puro on soistunut.

Kuvasarja metsän kehityksestä

Sukkessio alkoi vielä pari sataa vuotta sitten useimmin metsäpalosta.
Sukkesio voi alkaa alusta metsänhakkuusta.
Sukkesion alkuvaiheessa pioneerilajit vallitsevat. Maitohorsma on sukkession alkuvaiheen tyypillinen laji.
Pensaikkovaiheen jälkeen lehtipuut valtaavat metsän.
Lopulta havupuut, mänty ja kuusi, valtaavat metsät.
Puita kaadetaan, kun ne ovat kasvaneet yli 50 vuotta.
Kliimaksivaiheen metsässä on paljon kuusia ja lahoavaa puuainesta. Valoa pääsee alas vain hieman ja aluskasvillisuus on vähäistä.

Metsät tulevaisuudessa

Suomen metsien määrää voi mitata pinta-alana tai puuvarantona. Puuvaranto tarkoittaa puun määrää Suomen metsissä. Kun metsät ovat vanhoja ja puut isoja, puuvaranto on suuri. Suomessa metsiä on paljon, vaikka pinta-alaa vähentää nykyään teiden ja kaupunkien rakentaminen. Puuvarantoon vaikuttavat lisäksi metsien hoitotavat ja hakkuumäärät. Suomessa pyritään varmistamaan riittävä puun määrä teollisuudelle.

Puut ovat tulevaisuudessakin tärkeitä raaka-aineen lähteitä, vaikka paperin käyttö väheneekin paperisten painotuotteiden korvautuessa osittain sähköisillä julkaisuilla.

Rakennusmateriaalina puu on tärkeää. Biopolttoaineena puun merkitys kasvaa. Puulle etsitään monia muitakin käyttötapoja.

Ilmastonmuutos vaikuttaa metsien kasvi- ja eläinlajeihin ja siten metsien muuttumiseen. Metsät ja niiden kasvillisuus, erityisesti puut ovat merkittävä hiilinielu. Siksi on tärkeää huolehtia maailman metsistä.

Puusta tehdään mm. paperia. Paperiteollisuus on Suomelle tärkeä teollisuudenala.
  • a) Kun puun taimet istutetaan, tukkipuita saadaan 30 vuoden päästä.
  • b) Kun puun taimet istutetaan, tukkipuita saadaan 80 vuoden päästä.
  • c) Puun merkitys teollisuuden raaka-aineena on romahtanut.
  • d) Kansallispuistojen verkostolla pyritään suojelemaan ja säilyttämään Suomelle tyypillisiä metsiä.

Suomen luonnonsuojelualueet

Luontoa voidaan suojella luonnonsuojelualueiden avulla. Euroopan unionissa tätä toteutetaan Natura 2000 -verkoston avulla. Natura 2000 -ohjelmassa on määritelty, mitä luontotyyppejä koko EU:n alueella on, ja mitkä niistä vaativat suojelua.

EU-valtioissa on huolehdittava, että sen alueella olevat luontotyypit säilyvät. Tämän lähtökohdan perusteella on laadittu suojelualueiden verkosto.

Natura 2000-verkostoon sisällytetyistä alueista 97 % oli Suomessa jo ennestään sisällytetty kansallisiin suojeluohjelmiin, joten itse verkoston luominen muutti maamme suojelualueita varsin vähän.

Suomen kansallisista suojelualueista tärkeimpiä ovat kansallis- ja luonnonpuistot, jotka muodostavat suojelualueittemme rungon.

Kansallispuistot ovat luonnonsuojelualueita, jotka ovat samalla nähtävyyksiä. Niiden ensisijaisena tarkoituksena on turvata luonnon monimuotoisuus.

Kansallispuistot ovat tyypillistä suomalaista luontoa ja ne palvelevat luonnonsuojelun ehdoilla myös virkistystä. Kansallispuistoissa on lupa retkeillä, marjastaa ja sienestää.

Ympäristö pyritään säilyttämään mahdollisimman luonnonmukaisena, mutta samalla puisto palvelee myös ihmisiä. Niihin kuuluu yleensä opastuspalveluita ja retkeilyreittejä nuotiopaikkoineen. Monissa on luontokeskus, joissa puistoa ja sen luontoa esitellään.

Luonnonpuistot ovat luontoa ja tutkimusta varten. Niissä liikkuminenkin on luvanvaraista. Joissakin luonnonpuistoissa on merkittyjä reittejä, joilla saa kulkea ilman erillistä lupaa.

Melo ja kalasta kuin muinaiset suomalaiset

Reittivedet olivat Suomen ensimmäiset valtaväylät

Suomen järvet muodostavat mutkikkaita reittivesistöjä, joissa vuorottelee jokia, salmia ja järviä.

Suomen varhaisin hylkeen pyyntiin, kalastukseen ja sittemmin peuran pyyntiin perehtynyt väki seurasi jään vetäytymistä ja asettui vesireittien varsille, hyvien kulkuyhteyksien ja kalavesien äärelle.

Jääkauden jälkeen lähes koko Suomi oli meren alla. Vain Itä- ja Pohjois-Suomessa oli alueita, jotka eivät olleet veden alla.

Saimaa

Vesistöjen käyttö on muuttunut ja se muuttaa vesistöjä

Kun tukin uitto (tukkeja uitettiin ennen vesistöjä pitkin sahoihin ja tehtaisiin) ja puunjalostusteollisuus ovat vähentyneet, reittivesistöt ovat yhä enemmän turismin ja virkistyksen ympäristöjä.

Aiemmat puunjalostusteollisuuden aiheuttamat vedenlaadun ongelmat ovat suurelta osin enää historiaa. Toisaalta maatalouden aiheuttamaa vesien rehevöitymistä ei ole vielä saatu kaikkialla vähenemään toivotusti. Kaivosteollisuuden lisääntyminen on pilannut monia jokia ja vesialueita, ikävimpänä esimerkkinä Talvivaaran kaivos, jonka jäljiltä on pilaantunut useita järviä.

Vesivoimaloiden tarvitsemat patoaltaat ja toisaalta vesivoiman tarvitsema järvien veden korkeuden säännöstely tuhoavat rannan ekosysteemit ja muokkaavat maisemaa.

Koko pääkaupunkiseudun yli miljoona asukasta saavat juomavetensä Päijänteestä. Silti vedenotto on vain noin yhden prosentin koko Päijänteen vesimäärästä. Tämä kuvaa hyvin sitä, että Suomessa riittää puhdasta vettä niin juomavedeksi kuin teollisuudenkin tarpeisiin.

  • a) Rehevöityminen uhkaa monia Suomen järviä.
  • b) Helsingin seutu saa juomavetensä Päijänteestä.
  • c) Helsingin seutu saa juomavetensä Itämerestä.
  • d) Suomessa on pula puhtaasta vedestä.
  • e) Monet Suomen isot kaupungit ovat kehittyneet vesistöjen äärelle.

Suomi - suomaa vai entinen suomaa

Suomen suoalueiden maisemat ovat muuttuneet paljon. Jääkauden jälkeen viileässä ilmastossa ja märässä maastossa soita kehittyi runsaasti. Niinpä kolmasosa maamme pinta-alasta on ollut soiden peitossa.

Reheviä soita on raivattu pelloiksi, mutta valtaosa soista on ojitettu metsänkasvatusta varten. Useita suuria soita on muutettu turpeennostoalueiksi. Turvetta käytetään sekä kasvuturpeena että energianlähteenä. Seinäjoki, Jyväskylä, Kuopio ja Oulu käyttävät turvetta energianlähteinään.

Suuret Lapissa olevat Lokan ja Porttipahdan patoaltaat on rakennettu, jotta voidaan tasata vesivoimaloiden vedensaantia. Varastoitunutta vettä voidaan laskea voimalan läpi kun sähkön tarve on suurta. Patoaltaiden alle jäi tuhansia hehtaareja suota.

Soita on monenlaisia ja niiden eliölajisto on hyvin omintakeinen ja rikas. Suolajisto on merkittävä osa luonnon monimuotoisuutta.

Soita tarvitaan! Soiden tuottamia palveluja kutsutaan ekosysteemipalveluiksi.

Ruoveden Siikaneva on suuri suo. 
Suon ekosysteemipalveluita

Palvelu

Merkitys

Tulvien säätely

Kosteikoiden kuivaaminen on lisännyt tulvia. Tästä syystä soiden kuivaamista pitää välttää.

Hiilen sitominen

Soiden kuivaaminen ja turpeen poltto lisää kasvihuoneilmiötä.

Metsästys

Monet suon linnut ja nisäkkäät ovat riistalajeja.

Virkistyskäyttö

Suot ovat monen lempipaikkoja niiden hiljaisuuden takia.

Marjastus

Suon karpalot ja hillat ovat arvokkaita marjoja.

Luonnon monimuotoisuus

Soilla elää oma kasvi- ja eläinlajisto. Monet uhanalaiset lajit elävät suolla tai niitä ympäröivissä metsissä.

Karhu kävelee luonnontilaisella suolla.
  • Suon turpeesta on rakennettu majoja.
  • Suossa on kasvatettu kaloja.
  • Suolta on niitetty heinää lehmille.
  • Suohon on upotettu vainajia.
  • Suota on kuivatettu pelloiksi ja metsiksi.
  • Suot pidättävät tulvavesiä keväällä.
  • Rahkasammalta voi syödä.
  • Suolla kasvaa paljon mansikoita.
  • Hillasuolta moni kerää rahaa.
  • Tupasvillaa on käytetty kengissä, tyynyissä ja patjoissa pehmikkeenä.
  • Karpaloita voi poimia vielä keväälläkin suolta.
  • Suo varastoi hiilidioksidia ilmakehästä ja hidastaa ilmastonmuutosta.

Maisema muuttuu vaivihkaa – kulttuuriperintö on osa identiteettiämme

Maisemat muuttuvat yleensä niin hitaasti ja vähitellen, että vasta jälkeenpäin tajuaa kaiken muuttuneen. Mieti itsellesi tärkeää maisemaa, paikkaa tai rakennusta lapsuudestasi. Muistatko paljon yksityiskohtia? Onko sinulla siitä ehkä valokuvia? Milloin näit tuon maiseman, paikan tai rakennuksen viimeksi? Haluaisitko säilyttää siitä jotain erityisesti?

Tälläisia kysymyksiä pohtivat maiseman ja kulttuurin muutoksen tutkijat. He käyttävät apunaan vanhoja valokuvia, ihmisten kertomuksia, esineitä ja arkistoja. Ympäröivän maiseman muuttumista ei voi estää, mutta voimme yhdessä käydä keskustelua siitä, millaista ympäristöä haluamme kehittää ja vaalia. Maisemat, paikat ja rakennukset ovat osa kulttuuriperintöämme.

Kulttuuriperintöä on kaikkialla ympärillämme. Se voi olla museon esine, ihmisten elämästä kertova pihapiiri, rakennus, tie, vanha auto tai kylämaisema. Se voi myös olla sukupolvelta toiselle siirtyvä puhuttu perinne. Esimerkiksi sananlaskut ovat lähes kaikkien yhteisöjen kulttuuriperintöä. Kulttuuriperintö kertoo ihmisten elämästä eri aikoina ja antaa mahdollisuuden oppia tuntemaan sekä omaa että muiden yhteisöjen kulttuureja. Kulttuuriperintömme on jatkuvassa muutoksessa ja niinpä huomisen kulttuuriperintö on meidän nykyisyyttämme.

Olavinlinna on Savonlinnan kaupungissa.

Maalaismaisemat ovat muuttuneet paljon viime vuosikymmeninä, koska maatalous ja karjanhoito ovat koneellistuneet ja tehostuneet. Maatiloja on entistä vähemmän, mutta ne ovat suurtiloja, joilla tuotetaan usein vain yhtä tai muutamaa tuotetta. Ahoja, niittyjä, kaskia, myllyjä, nuottarantoja ja verkkovajoja et ole ehkä koskaan nähnyt. Mutta näihin sanoihin saatat törmätä esimerkiksi kavereidesi sukunimissä. Säilyneitä maalaismaisemia kutsutaan perinnemaisemiksi tai perinnebiotoopeiksi. Niitä yritetään suojella ja toisaalta niitä yritetään ylläpitää ja jopa tuottaa kansallispuistoissa. Näin ihmiset voivat ymmärtää omia juuriaan.

Monien teollisuuspaikkakuntien maisemat ovat myös muuttuneet. Ennen maisemaa hallinneet suuret tehtaat savua tupruttavine piippuineen ja tehtaanpilleineen elävät vain vanhojen ihmisten tarinoissa. Tekstiiliteollisuus ja paperiteollisuus ovat vähentyneet Suomessa voimakkaasti. Teollisuusrakennukset ovatkin monessa kaupungissa saaneet uuden elämän esim. museoina, taidenäyttelytiloina tai monitoimitaloina.

Arvokasta kulttuuriperintöä on myös pikkukaupunkien puutalokorttelit, eri ikäiset omaa aikakauttaan ilmentävät kaupunginosat, vanha elokuvateatteri tai puistot ja puutarhat.

Linkkejä luontoretkiin

Tiivistelmä

  • Suomen metsät, vesistöt ja suot ovat kehittyneet jääkauden jälkeen.
  • Metsän ja vesien antimien käyttö ovat suomalaisen kulttuurin juuria.
  • Jokamiehenoikeudet koskevat kaikkia.
  • Teollisuus kehittyi metsä- ja vesivarojen ääreen.
  • Maalaismaisema, pikkukaupungit, vanhat teollisuuspaikkakunnat ovat kulttuuriperintöä.
  • Luonnonvarojen käyttö muuttaa luontoa ja rakennettua ympäristöä peruuttamattomasti.
  • Kansallispuistoissa pyritään säilyttämään sekä luonnontilaista luontoa että perinnemaisemia.
  • Ympäristön- ja luonnonsuojelu turvaavat luonnonvarat tuleville sukupolville.
  • Kulttuuriperinnön suojelu auttaa ymmärtämään omaa ja toisten kulttuurisia juuria.
  • Avainsanat: maisema, luonnontilainen, talousmetsä, kulttuuriperintö, perinnemaisema, suojelualue.
Odota