Luku 2.5 (Maantieto 8. lk)

Kaupungistuminen

Luvun tavoitteet
  • Ymmärrät, että maailman väkiluvun kasvu on aiheuttanut myös kaupunkien voimakkaan kasvun.
  • Osaat nimetä kartalta maailman suurimpia megalopolialueita.
  • Osaat kertoa, mitä kaupungistuminen tarkoittaa.
  • Pystyt kertomaan teollisuus- ja kehitysmaiden urbanisoitumiskehityksen eroista sekä kaupungistumisen aiheuttamista ongelmista ja mahdollisuuksista.

Kaupungistuminen on globaali ilmiö

Valot osoittavat suurkaupunkien sijainnit.

Maailman väkiluku on jo yli seitsemän miljardia, ja yhä useampi maailman ihmisistä asuu kaupungeissa. Nykyarvio maailman kaupunkilaisten määrästä on jo lähes neljä miljardia. Tämän vuosituhannen puolivälissä heitä on mahdollisesti jo viitisen miljardia. Varsinkin Afrikan ja Aasian valtioissa kaupungistuminen on nopeaa, kun yhä useammat lähtevät paremman elintason toivossa kaupunkeihin työnhakuun. Valitettavan usein moni heistä kuitenkin päätyy asumaan suurkaupunkien slummialueille.

Miljoonakaupungit eli metropolit voivat kasvaa yhteen suuriksi megalopoleiksi. Esimerkiksi Yhdysvaltain itärannikon BosWash (Bostonista Washingtoniin) on tällainen massiivinen kaupunkiketju, jonka asukasmäärä on noussut kymmeniin miljooniin.

Maailmassa on nykyään yli 400 metropolia. Niiden määrä kasvaa nopeasti.

Yli kymmenen miljoonan asukkaan kaupunkiseutuja eli megakaupunkeja on jo yli 20. Niiden määrän arvioidaan kaksinkertaistuvan 2020-luvun loppuun mennessä. Niissä asuu nykyään joka kymmenes maailman kaupunkilaisista.

Maailman suurkaupungit vuonna 2000

Kaupunkien kasvu sai alkusysäyksen 1700-luvun loppupuolen teollistumiskehityksestä Euroopassa. Yhä useampi siirtyi kaupunkeihin teollisuuden luomiin työpaikkoihin. Kaupunkeihin muuttaneet ihmiset tarvitsivat myös palveluita, joten palveluelinkeinoihin tarvittiin lisää ihmisiä maaseudulta. Kaupungit alkoivat kasvaa. Myös ajan kuluessa olosuhteet kaupungeissa muuttuivat paremmiksi, kun rakentamista alettiin säädellä tehokkaammin ja terveydenhoitojärjestelmiä kehitettiin.

Kaupungistuminen on tapahtunut eri puolilla maailmaa hieman eri tahdissa, ja maailmanlaajuiseksi ilmiöksi se yleistyi vasta 1900-luvun loppupuolella.

Mitä kaupungistuminen tarkoittaa?

Kaupungistuminen ei pelkästään tarkoita sitä, että kaupunkien väkiluku kasvaa ja kaupungit laajenevat. Kaupungistumiskehityksessä mm. asukkaiden elintavat ja elinkeinorakenne muuttuvat kaupunkimaisemmiksi.

Työpaikat teollisuudessa ja palveluelinkeinoissa lisääntyvät maatalouden kustannuksella. Yhä useampi kaupunkilainen työskentelee siis palvelualalla kunnan, valtion tai yksityisen sektorin palveluksessa.

Kaupunkilainen elämänrytmi näkyy muun muassa isojen miljoonakaupunkien teillä valtavina aamu- ja iltaruuhkina sekä maan alla täpötäysinä metrojunina. Maaseutuun verrattuna suurkaupunki elää vilkkaana vuorokauden ympäri.

Kaupungistumisen seurauksena myös maankäyttö muuttuu niin, että yhä pienempi osa kaupunkialueesta on maatalouden käytössä. Näitä entisiä viljelyalueita valtaavat teollisuus, asutus ja liikenne, jotka tarvitsevat lisää tilaa kaupungin kasvaessa.

Suurkaupungeissa pitää olla toimivat liikennevälineet. Moskovan metron ruuhkaa.

Alla olevassa kuvassa on New Yorkin Manhattanin tiheään rakennettua eteläosaa. Taustalla näkyy satama-aluetta ja korkeita pilvenpiirtäjiä. Silta yhdistää Manhattanin ja Brooklynin toisiinsa.

New Yorkin Manhattanin tiheään rakennettua eteläosaa. Taustalla näkyy satama-aluetta ja korkeita pilvenpiirtäjiä. Silta yhdistää Manhattanin ja Brooklynin toisiinsa.

Kehittyvien maiden kaupunkien kasvu on hallitsematonta

Kehitysmaissa kaupungistuminen eli urbanisoituminen alkoi huomattavasti myöhemmin kuin teollisuusmaissa. Kun kaupungistuminen teollisuusmaissa alkoi teollistumisen myötä jo 1700-luvun lopulla, niin kehittyvissä maissa eli kehitysmaissa urbanisoituminen lähti kunnolla vauhtiin vasta 1950-luvulla. Se on ollut myös huomattavasti nopeampaa kuin teollisuusmaissa.

Näin kaupungit ovat kehitysmaissa kasvaneet hallitsemattomasti ja paisuneet miljoonakaupungeiksi nopeaan tahtiin. Tämä on tuonut mukanaan ikäviä lieveilmiöitä, kuten slummiutumista, rikollisuutta, työttömyyttä, liikennekaaosta ja saasteongelmia.

Löydätkö videon keskeltä poliisin, joka koettaa ohjata liikennettä? Mumbai, Intia.
Maailman kaupunkiväestön ja maaseutuväestön kehitys 1950–2030.
Slummit ovat rakentuneet suunnittelemattomasti kaupungin laidoille. Intia.

Kaikille kaupunkiin muuttaville ihmisille ei aina löydy kunnollista asuntoa ja työtä. Usein nämä ihmiset ajautuvat asumaan köyhille slummialueille tuhansien muiden samaan ahdinkoon joutuneiden pariin. Näissä suurkaupunkien laitamille syntyneissä slummeissa eletään usein hyvin ahtaasti ilman kunnon viemäröintiä ja puhdasta vettä. Ihmiset asuvat nopeasti kyhätyissä peltihökkeleissä ilman sähköä ja kunnon jätehuoltoa. Tällaisissa olosuhteissa taudit leviävät nopeasti ja rikollisuus rehottaa.

Kehitysmaiden kaupunkeihin muuttaa ihmisiä maaseudulta, koska maatalouden piiristä ei löydy töitä kaikille. Lisäksi syntyvyys on suuri, mikä lisää painetta työnhakuun kaupungeista. Usein kuivuudesta kärsivillä alueilla sadot voivat jäädä vähäisiksi ja ihmisten täytyy siirtyä muualle ruuan etsintään. Joillakin alueella työntävinä tekijöinä ovat luonnonkatastrofit ja sodat.

Kaupungit myös vetävät puoleensa asukkaita ympäröivältä maaseudulta. Kaupungeissa työnsaanti- ja koulutusmahdollisuudet ovat paremmat ja palkat ovat suurempia kuin maaseudulla.

Ennuste maailman suurkaupungeista vuonna 2050

Kaupungistumisessa on myös hyviä puolia

Kaupunkien kasvaessa niiden rakenne myös tiivistyy. Kun välimatkat lyhenevät, ihmisten liikkumisen tarve vähenee. Lisäksi monipuoliset joukkoliikenteen muodot tehostavat kaupunkiliikenteen sujuvuutta. Esimerkiksi suurkaupunkien metrot hoitavat miljoonien ihmisten päivittäisen työpaikkaliikenteen. Tiheä rakennuskanta tuo myös säästöjä rakentamiskustannuksissa, sillä erilaisten ilmastointi-, viemäri- ja vesijohtoputkien rakentaminen on tiiviisti rakennetussa kaupungissa halvempaa kuin haja-asutusalueella.

Lontoon tiivistä keskustaa

Lisäksi kaupungeissa on tarjolla enemmän monipuolisia palveluita ja harrastusmahdollisuuksia kuin maaseudulla. Modernien kaupunkien keskustojen puistoissa voi olla esimerkiksi nuorten suosimia skeittiramppeja (ks. kuva alla) ja frisbeegolfratoja. Kaupungin monet kauppakeskukset tarjoavat asukkaille paljon monipuolisia palveluita. Suurissa kaupungeissa on myös runsaasti opiskelupaikkoja, jotka houkuttelevat uusia asukkaita maaseudulta ja muista pienemmistä keskuksista. Kaupunkien palveluvarustus onkin huomattavasti kattavampi kuin ympäröivän maaseudun.

Yritysten kannalta kaupunki on hyvä paikka toimia, koska siellä on paljon koulutettua työvoimaa yritysten tarpeisiin. Usein tällaiset innovatiiviset ympäristöt luovat uusia ajatuksia ja keksintöjä yritysten käyttöön. Monien kaupunkien yliopistojen läheisyyteen on syntynyt uusia yrityksiä.

Vilusenharjun skeittipuisto Tampereen Kaukajärvellä.
  • Kaupungistuminen tarkoittaa käytännössä sitä, että syntyy uusia kaupunkeja.
  • Suurin osa merkittävistä kaupungeista sijaitsee rannikolla tai jokivarsissa.
  • Suurin osa merkittävistä kaupungeista on entisiä puolustuskaupunkeja, joten ne sijaitsevat vaikeasti saavutettavilla paikoilla.
  • Suomessa ei ole megakaupunkeja.
  • Slummit ovat kaupunkien keskustoissa.

Esimerkkejä

Esimerkkejä maailman kaupungeista
Dubai on Arabian niemimaalla olevan Yhdistyneiden arabiemiirikuntien yksi emiraatti ja valtion suurin kaupunki.​
Dubai on rakennettu aavikolle meren rannalle. Dubain maamerkkejä on muun muassa keinotekoinen saaristo, joka ilmasta katsottuna muodostaa maailman kartan.
Hong Kongin kasvua rajoittaa sopivan maa-alueen puute.
Lontoo on syntynyt Thames-joen suulle.
Malaga Espanjassa houkuttelee mm. matkailijoita.
Monet kaupungit ovat syntyneet jokien varrelle. Joet vaikuttavat kaupunkirakenteeseen paljon. Brisbane Australiassa.
Monissa suurkaupungeissa on aina ruuhkaa. Shanghai, Kiina.
Quito Ecuadorissa. Huomaa lentokenttä ja jalkapallostadion.
Roomassa on näkyvissä edelleen antiikin ajan rakennuksia, kuten Colosseum.
Esimerkki suurkaupungista: New York
Kuuluisa Madison Square Garden Manhattanilla
Suuri Macy's-kauppakeskus Herald Squarella 
New Yorkin pörssi on rahamaailman keskus.
Teräväkärkinen Chrysler Building
  1.   (Filippiinit)
  2.   (Kiina)
  3.   (Japani)
  4.   (Kiina)
  5.   (Pakistan)
  6.   (Etelä-Korea)
  1.   (Intia)
  2.   (USA)
  3.   (Kiina)
  4.   (Indonesia)
  5.   (Iso-Britannia)
  6.   (Ranska)
Ratkaisu opettajalle
1. Manila (Filippiinit), 2. Shanghai (Kiina), 3. Tokio (Japani), 4. Peking (Kiina), 5. Karachi (Pakistan) , 6. Soul (Etelä-Korea), 7. Delhi (Intia), 8. New York (USA), 9. Guangzhou (Kiina), 10. Jakarta (Indonesia) , 11. Lontoo (Iso-Britannia) , 12. Pariisi (Ranska)

Tiivistelmä

  • Kaupunkien kasvu sai alkoi 1700-luvun loppupuolen teollistumiskehityksestä Euroopassa. Kehitysmaiden kaupungistuminen pääsi kunnolla vauhtiin vasta 1950-luvulla.
  • Maailman kaupunkilaisten määrän arvioidaan olevan nykyään lähes neljä miljardia.
  • Kaupungit paisuvat yhä isommiksi megakaupungeiksi, jotka puolestaan kasvavat yhteen muodostaen megalopoleja.
  • Hallitsematon kaupunkien kasvu on tuonut mukanaan ikäviä lieveilmiöitä, kuten slummiutumista, rikollisuutta, työttömyyttä, liikennekaaosta ja saasteongelmia.
  • Kaupungistumisessa on myös hyviä puolia. Kaupunkirakenteen tiivistyessä rakentamisen kustannukset pienenevät ja ihmisten liikkumisen tarve vähenee tehokkaiden liikennejärjestelyjen myötä. Kaupunkien palveluvarustus kehittyy kysynnän kasvaessa monipuolisemmaksi ja työ- sekä opiskelupaikkoja on runsaasti tarjolla. Lisäksi yritysten tarpeisiin löytyy paljon koulutettua työvoimaa.
  • Avainsanat: kaupungistuminen, urbanisoituminen, metropoli, megalopoli, elinkeinorakenne, maankäyttö, slummi, työntävät tekijät, vetävät tekijät, palveluvarustus.
Odota