Luku 1.1 (Biologia 7. lk)

Elävä solu

Luvun tavoitteet
  • Osaat kertoa elävän eliön piirteitä.
  • Osaat piirtää kasvi- ja eläinsolun osineen.
Lisää aiheesta
Muut toiminnot

Mistä tunnistaa elollisen eliön?

Kivikukat ovat eteläisen Afrikan kuivilla seuduilla kasvavia kasveja. Nimensä mukaisesti ne muistuttavat erehdyttävästi ympäristössään olevia kiviä. Ulkomuodostaan huolimatta kivikukat ovat kuitenkin eläviä eliöitä ja ympäristön kivet elottomia.

Pohdi, millaiset seikat erottavat nuo kasvit elottomasta ympäristöstään. Miksi kivet taas ovat elottomia? 

Kivikukkia. Ne ovat eläviä, oikeita kukkia.
Tunnilla
  1. Ota paperi tai tee tietokoneelle.
  2. Piirrä eläinsolun ääriviiva paperin toiselle reunalle ja toiselle reunalle kasvisolun ääriviiva.
  3. Otsikoi solut "Eläinsolu" ja "Kasvisolu".
  4. Kirjoita solujen väliin kaikki solun osat, jotka mainitaan tekstissä ja luvun piirroksissa.
  5. Piirrä osat soluihin.
  6. Yhdistä viivalla osan nimi piirroksessa oleviin osiin.
  7. Palauta työ.
Lisää aiheesta
Muut toiminnot

Elämän perustarpeet

Mitä tarvitaan, jotta elämä olisi mahdollista? Elämän syntyyn ja olemassaoloon tarvitaan:

  • vettä nestemäisessä olomuodossa.
  • elämän mahdollistavia alkuaineita, kuten hiiltä, vetyä, typpeä, happea ja fosforia.
  • energianlähde, kuten Aurinko.

Elämää ei voi olla ilman energiaa. Sen avulla voidaan rakentaa monimutkaisia yhdisteitä, liikkua ja saada erilaisia asioita tapahtumaan. Meidän planeetallamme energia on pääosin peräisin Auringosta.

Kasvit tarvitsevat muun muassa vettä ja Auringon valoa. Eläimet tarvitsevat mm. vettä ja kasveista saatavia aineita ja energiaa.

Kasvit, levät ja eräät bakteerit eli tuottajat osaavat yhteyttää eli tuottaa energiapitoisia yhdisteitä Auringon valoenergian avulla. Tästä energiasta on kaikkien muiden eliöiden elämä riippuvaista.

Kasvien ja muiden tuottajien sitoma energia siirtyy ravintoketjussa eteenpäin kasvinsyöjille ja pedoille. Kasvinsyöjät ja pedot ovat kuluttajia.

Maapallon elämä rakentuu hiiliyhdisteistä. Hiili on alkuaine, joka pystyy muodostamaan monenlaisia ketjuja ja renkaita.

Elämälle keskeiset molekyylit, kuten hiilihydraatit, rasvat ja valkuaisaineet, rakentuvat hiiliketjuista, joihin on liittyneenä vetyä, typpeä ja happea. Meidän näkemämme elämä tarvitsee vielä monia muitakin alkuaineita, kuten fosforia, kaliumia, kalsiumia, magnesiumia ja rautaa.

Kasvien vangitsemaa Auringon energiaa siirtyy kasvinsyöjiin ja muihin kuluttajiin.
Lisää aiheesta
Muut toiminnot

Solu

Kasvit ja eläimet koostuvat yhdestä tai useammasta solusta. Solun sisällä on paljon vettä. Vesi onkin soluille välttämätöntä. 

Eläinsolu:

  • Solun rajaa solukalvo. Se valikoi mitä aineita pääsee soluun ja sieltä pois.
  • Solun sisällä on solulimaa, jossa tapahtuu tärkeitä reaktioita.
  • Tuma on solun "aivot". Tumassa on solun perimä DNA:n muodossa.
  • Solulimakalvosto osallistuu aineiden valmistamiseen.
  • Mitokondriossa solu tuottaa energiaa. Esimerkiksi lihassolussa on paljon mitokondrioita.
  • Eläinsolussa ei ole kasvisolujen osista soluseinää eikä solunesterakkulaa.

​Kasvisolu:

  • Tuma on solun "aivot" ja se sisältää solun perimän DNA:n muodossa.
  • Solukalvo valikoi aineita solun sisälle.
  • Solulimassa tapahtuu tärkeitä reaktioita.
  • Kasvisolun soluseinä tukee solua.
  • Kasvisolun solunesterakkulaan solu voi varastoida vettä.
  • Kasvisolun viherhiukkasissa tapahtuu yhteyttäminen.
  • Kasvisolussa on myös mitokondrioita kuten eläinsolussakin.

Solut muodostavat kasveissa ja eläimissä isompia kokonaisuuksia. Esimerkiksi ihmisellä lihassolut muodostavat lihaskudosta ja kasveilla lehden pintasolut pintasolukkoa.

Lisää aiheesta
Muut toiminnot

Kertaa solurakenteet ThingLinkien avulla

  1.  
  2.  
  3.  
  4.  
  5.  
  1.  
  2.  
  3.  
  4.  
  5.  
  6.  
  7.  

a) soluseinä

  • kasvisolu
  • eläinsolu

b) solukalvo

  • kasvisolu
  • eläinsolu

c) tuma

  • kasvisolu
  • eläinsolu

d) solulima

  • kasvisolu
  • eläinsolu

e) mitokondrioita 

  • kasvisolu
  • eläinsolu

f) solunesterakkula 

  • kasvisolu
  • eläinsolu

g) viherhiukkasia 

  • kasvisolu
  • eläinsolu

Mikroskooppisolun kuvassa on

  • eläinsoluja
  • kasvisoluja

Osa 1:

  • mitokondrio
  • solukalvo
  • soluseinä

Osa 2:

  • solunesterakkula
  • solulima
  • tumalima

Osa 3:

  • mitokondrio
  • tuma
  • solunesterakkula
Lisää aiheesta
Muut toiminnot

Kuvagalleria: Erilaisia soluja

Kaikilla soluilla on joitakin yhteisiä piirteitä.
Soluja, solun osia ja virus. Solut ovat pieniä, mutta niiden koot vaihtelevat kuitenkin paljon. Bakteerisolu on pieni.
Sipulin soluja mikroskooppikuvassa. Soluseinät ja tumat erottuvat selvästi.
Juuren soluja, jotka jakautuvat. Solujen tumissa näkyy kromosomeja.
Soluilla voi olla erilaisia tehtäviä. Kasvin lehden pinnan huulisolut säätelevät kaasujen kulkemista.
Eläinkudos koostuu tietynlaisista soluista.
Lihassolut ovat pitkiä. Poikkijuovaisissa lihassoluissa on monta tumaa solussa.
Lisää aiheesta
Muut toiminnot

Testaa tietosi

      • vettä
      • auringonvaloa
      • hiilidioksidia
      • energiaa
      • happea
      • raskasmetalleja
      Lisää aiheesta
      Muut toiminnot

      Tiivistelmä

      • Elävässä solussa on paljon vettä ja monia alkuaineita kuten hiiltä, vetyä ja typpeä.
      • Kasvit ja eläimet koostuvat yhdestä tai useammasta solusta. Solun sisällä on paljon vettä. Vesi onkin soluille välttämätöntä.
      • Eläin- ja kasvisolun osia:
        • Solun rajaa solukalvo. Se valikoi mitä aineita pääsee soluun ja sieltä pois.
        • Solun sisällä on solulimaa, jossa tapahtuu tärkeitä reaktioita.
        • Tuma on solun "aivot". Tumassa on solun perimä DNA:n muodossa.
        • Solulimakalvosto osallistuu aineiden valmistamiseen.
        • Mitokondriossa solu tuottaa energiaa. Esimerkiksi lihassolussa on paljon mitokondrioita.
      • Kasvisoluissa on lisäksi soluseinä, viherhiukkasia ja solunesterakkula.
      Lisää aiheesta
      Muut toiminnot
      Odota